Satumaa

Suomalaisen iskelmän historia

Veikko Tiitto

1. Miten kaikki alkoi? - Suomalaisen iskelmän juuret

2. Henkilöhakemisto

2.1. Salanimet ja nimimerkit

2.2. Aakkosellinen hakemisto

3. Linkkiluettelo

4. Diskografiat

5. Divareita

6. Tuottajia

Veikon sivulle

 

1. Miten kaikki alkoi? - Suomalaisen iskelmän juuret

Käsitteenä suomalainen iskelmä sai alkunsa vuonna 1929. Tokihan siihen mennessä suomalaiset taiteilijat olivat tehneet levytyksiä jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta silloin ei voitu vielä puhua iskelmästä, ainakaan sanan todellisessa merkityksessä. Heidän ohjelmistonsa oli nimittäin sellaista, että siitä ei muodostunut koko kansan musiikkia. Aluksi se suuntautui vielä hyvin rajoitetulle kuulijakunnalle, koska esittäjät ainakin 1900-luvun alussa olivat suurimmaksi osaksi vain ns. klassisen koulutuksen saaneita taiteilijoita, tunnetuimpia esimerkiksi Aino Ackte, Hjalmar Frey, Eino Rautavaara, Wäinö Sola ja Abraham Ojanperä. Tottahan toki myös muutamat ns. kansantaiteilijat pääsivät silloin levyttämään. Heidän ohjelmistoaan on varsinkin 1910-luvun levytysten joukossa jo varsin runsaastikin edustettuna, mutta varsinainen kaupallinen läpimurto iskelmän pioneereina jäi heiltäkin tekemättä. Heidän edustamansa kansanlaulelma - hupilaulu - kuplettilinjansakin puhutteli sekin vain varsin rajoitettua kuulijakuntaa. Heitä edustivat aluksi mm. J. Alfred Tanner, Iivari Kainulainen ja Pasi Jääskeläinen sekä myöhemmin 1920-luvulla Theodor Weissman ja Tatu Pekkarinen. 1900-luvun kolme ensimmäistä vuosikymmentä edustivatkin äänilevyteollisuudessa varsin hiljaista aikaa, kaikkina vuosina kun ei äänilevyjä edes julkaistukaan, mutta 1920-luvun alkaessa kallistua loppua kohti tapahtuikin varsin merkittäviä asioita...

Miksi kuulijakunta sitten oli niin rajoitettua? Yksi syy ainakin oli se, että sen aikaisia levysoittimia, gramofoneja ei jokainen kansalainen pystynyt ostamaan, koska ne hinnaltaan olivat kalliita. Aluksi ne olivat varakkaiden ihmisten yksinoikeus ja vielä 1920-luvun puolivälissä niitä vielä voitiin täydellä syyllä pitää sen ajan statussymboleina. Mutta 1920-luvun lopulla siis alkoi tapahtua; silloin nimittäin tuli markkinoille ns. matkalaukku- eli kapsäkkigramofoni, jonka saattoi ottaa mukaan esim. retkelle ja soittaa missä vaan. Siinä pystyi kuljettamaan muutaman levynkin mukanaan, mutta niitä piti käsitellä varovasti, sillä ne särkyivät helposti. Kuitenkin kapsäkkigramofoni oli hinnaltaankin jo sen verran edullinen, että se yhä enenevässä määrin juuri silloin alkoi muodostua myös ns. tavallisen kansan omaisuudeksi.

Äänilevyteollisuudessakin puhalsivat silloin uudet tuulet. Suomessa tosin ei vielä pystytty levyttämään, mutta ulkomailla, pääasiassa Saksassa ja Englannissa se onnistui. Maassamme toimi siihen aikaan vasta muutaman ulkomaisen äänilevymerkin edustus, mutta ihan viime aikoina oli äänitystekniikassa tapahtunut huima kehitys (mm. mikrofonin keksimisen myötä äänilevyjen äänen laatu oli ratkaisevasti parantunut). Niinpä kun levysoittimiakin alkoi olla vapaasti saatavissa, levyntuottajat alkoivat uskoa markkinoiden kasvuun ja siihen, että äänilevyt olisivat tulevaisuudessa se tuote, johon juuri nyt kannattaisi entistä enemmän panostaa. Silloin elettiin vuotta 1929, jolloin suomalaisen iskelmän menestystarina toden teolla alkoi.

Tuon ajan suomalaisista levytyksistä puhuttaessa nousee suosiossa ylitse muiden kolme, joiden voidaan katsoa ansainneen arvonimen 'iskelmä.' Vuoden 1929 levytyksistä myyntilukuja ajatellen suurimpaan suosioon ylsivät nimittäin Ture Aran (joka käytti myös nimimerkkiä Topi Aaltonen) levyttämät Emma ja Asfalttikukka sekä Georg Malmstenin Särkynyt onni. Sanan 'iskelmä' keksi ottaa yleiseen käyttöön silloinen Yleisradion kamreeri Roine Rikhard Ryynänen. Hän suomensi sen saksankielisestä sanasta 'schlager.' Hän oli myös kirjoittanut sanat laulelmaan Särkynyt onni, jonka siis oli levyttänyt sen säveltäjä Georg Malmsten itse. Särkynyttä onnea voidaan pitää jopa ensimmäisenä suomalaisena iskelmänä, koska se alun perin on myös sellaiseksi tehty. Emma ja Asfalttikukka kun sävellystensä puolesta perustuvat alkuperältään kansanperinteelliseen aineistoon (Emma on alkuperältään suomalainen kansansävel, Asfalttikukka puolestaan slaavilaista alkuperää). Pelkästään näitä kolmea levyä myytiin heti niiden ilmestyttyä Suomessa yhteensä n. 75 000 kappaletta. Saman vuoden aikana myös rikottiin Suomessa ensi kertaa yli miljoonan äänilevyn myyntiraja. Siirryttäessä 1930-luvulle levyjen ja soittimien myynti jossain määrin mm. kohonneista tullimaksuista johtuen pieneni, mutta myöhemmin 30-luvun aikana äänilevy ja gramofoni jo vakiintuivat yleiseen käyttöön ja niinpä samaan aikaan alkoi myös äänilevyteollisuudessa huikea nousukausi.

Alunperin iskelmä siis tarkoitti musiikkia, jonka äänilevyjä ostava ja kuunteleva yleisö, kansa otti omakseen, ts. se oli eräänlainen suosion mittari. Myöhemmin iskelmästä on muodostunut tiettyä musiikin tyylilajia edustava käsite.

Tämä virtuaalinen kirjastokokoelma esittelee suomalaisen iskelmä- ja viihdemusiikin historiaa sen ensimmäisen viiden vuosikymmenen aikana 1930-luvun alusta 1970-luvun loppuun. Siihen on pyritty keräämään merkittävää tietoa tuon ajan merkittävistä vaikuttajista suomalaisen iskelmä- ja viihdemusiikin alalla. Toivomme teidän viihtyvän kokoelman parissa ja odotamme teiltä palautetta, jotta kokoelmaa voitaisiin myös tulevaisuudessa kehittää sen tarvetta vastaavalla tavalla.

Oulun seudun ammattikorkeakoulussa kirjasto- ja informaatioalan ammatilliset erikoistumisopinnot Tulevaisuuden kirjasto-virtuaalikirjasto - kurssin harjoitustyö

Haukiputaalla keväällä 2003

Veikko Tiitto

 

Lähteet:

Einari Kukkonen: Isoisän gramofooni - Suomalaisen levyiskelmän vaiheita 1929-39, Kustannuskolmio 1980

Sakari Warsell: Georg Malmsten - Suomen iskelmäkuningas, WSOY 2002

takaisin alkuun

 

2. Henkilöhakemisto

 

2.1. Salanimet ja nimimerkit

Salanimiä ja nimimerkkejä koonnut J.J.Marjanen

Suomalaisten äänilevyjen tietokanta vuosilta 1901-1999

-tietokantamuotoinen haku mm. salanimen perusteella

 

2.2. Aakkosellinen hakemisto

Käyttöohje: Jos haluat tietoa jostakin henkilö- tai yhtyetekijästä, etsi hänen nimensä nimien hakemistosta sukunimen alkukirjaimen mukaan. Jos kysymyksessä on salanimi, se on merkitty sinne siinä tapauksessa, että henkilö on tuolla kyseisellä nimimerkillä tullut tunnetuksi. Siinä tapauksessa, että henkilö on käyttänyt sekä oikeaa nimeään että salanimeään, löydät henkilön varmimmin hänen oikean nimensä mukaan.

 

Aakkosellisessa hakemistossa pääset suoraan sukunimen alkukirjaimen kohdalle:

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V/W X Y Z Å Ä Ö

Hakemistossa (kuten sivulla yleensäkin) voit liikkua ylös- ja alaspäin Page Up- ja Page Down- sekä nuolinäppäimillä.

 

A

Ahlapuro, Ossi

Aikamiehet

A. Aimo (Aimo Vilho Andersson)

Alatalo, Mikko

Anki (Agneta Lindqvist)

Anki, Bosse ja Robert

Allan, Markus (Markus Allan Isberg)

Ann Christine (Ann Christine Nyström)

Aro, Markku (Markku Tuomas Puputti)

takaisin alkuun

 

B

Babitzin, Sammy (Alexandr Babitzin)

Bamperos

Bergström, Pirjo

Berit (Tuula Etola)

takaisin alkuun

 

C

Carola (Carola Christina Standertskjöld)

Cumulus

takaisin alkuun

 

D

Danny (Ilkka Johannes Lipsanen)

Ducander, Sten (ks. Ensio Kosta)

takaisin alkuun

 

E

Eemeli (Esko Toivonen)

Eero ja Jussi (Raittinen, Eero Nikodemus & Raittinen, Paavo Juhani (Jussi))

Eeva, Helena

Eini (Eini Orajärvi)

Ernos

Esko, Matti (Matti Eskonniemi)

Express

takaisin alkuun

 

F

Four Cats

Frederik (Ilkka Sysimetsä)

Fredi (Matti Siitonen)

takaisin alkuun

 

G

de Godzinsky, George

Goodman, Irwin (Antti Yrjö Hammarberg)

Gulliver (Markku Laamanen)

Gulliver (yhtye)

takaisin alkuun

 

H

Haapaniemi, Reijo

Halonen, Kassu (Osmo Väinö Kalervo Halonen)

Hammarberg, Antti (ks. Irwin Goodman)

Hanne (Eija Höynälä)

Hanski, Seppo

Harma, Heikki (ks. Hector)

Harmony Sisters

Kristina Hautala

Hector (Heikki Veikko Harma)

Heinivaho, Matti

Heinonen, Tapio

Helismaa, Reino

Hirvonen, Anita (Anita Lindgren)

Hohenthal, Petri

Honkonen, Topi (Toivo Honkonen)

Hullujussi

Hovi, Hannu (Hannu Paavali Hovilainen)

Hurmerinta, Usko (ks. Usko Kemppi)

Huuskonen, Veikko

Hyttinen, Kai

Hyvönen, Matti

Hänninen, Arvi

Härmä, Kössi (Kyösti Härmä)

takaisin alkuun

 

I

Innanen, Martti

takaisin alkuun

 

J

Johnny (John Eljon Liebkind)

Jormas

Jouko ja Kosti (Saari, Jouko & Saari, Kosti)

Juhamatti (Jussi Matias Mäkelä)

Junkkarinen, Erkki

takaisin alkuun

 

K

Kaartinen, Pentti

Kalborrek, Viktor (ks. Eeki Mantere)

Kansa, Tapani

Kari, Acre (Aarre Johannes Kari)

Karlsson, Cay

Kaseva

Katri Helena (Katri Helena Koistinen)

Kemppi, Usko

Kinnunen, Laila (Laura Annikki Kinnunen)

Kipparikvartetti

Kirka (Kirill Babitzin)

Kivikasvot

Kivikoski, Olavi (Vilho Kohvakka)

Klimenko, Viktor

Koivujuuri, Lippo

Koivuniemi, Paula

Kosta, Ensio (Sten Ducander)

Kristian (Bengt Huhta)

Kullervo (Tapio Kullervo Lahtinen )

Kuoppamäki, Jukka

Kuusisto, Mauno

Kuuva, Kari

Kärki, Toivo Pietari Johannes

takaisin alkuun

 

L

Lahtinen, Tapio Kullervo (ks. Kullervo)

Lampi, Ahti

Latva, Yrjö

Laurila, Heikki

Laven, Lea (Lea Luukinen)

Laurila, Heikki

Lavi, Veikko

Lehtinen, Rauno

Lehtovirta, Reijo

Leppänen, Marjatta

Leskinen, Juice (Pauli Juhani Leskinen)

Liemola, Lasse

Lind, Kai

Lindström, Erik

Linna, Kullervo

Lipsanen, Ilkka (ks. Danny)

Lyytinen, Jorma

takaisin alkuun

 

M

Malinen, Ossi (Osmo Malinen)

Malmsten, Eugen

Malmsten, Georg

Eeki (Erik Kristian) Mantere

Markus (Markku Tranberg)

Matti & Teppo (Ruohonen, Matti & Ruohonen, Teppo)

Melakoski, Erkki

Merilä, Eija

Mikkonen, Timo T.A.

Moisanen, Mauno

Mononen, Unto

Muksut

Muska (Marija Babitzin)

Mårtenson, Lasse (Lars Anders Fredrik Mårtenson)

Mäkelä, Irmeli

takaisin alkuun

 

N

Niemitalo, Esa

Numminen, M.A. (Mauri Antero Numminen)

takaisin alkuun

 

O

Oksanen, Ritva

takaisin alkuun

 

P

Pakarinen, Esa (Feeliks Esaias Pakarinen)

Palle (ks. Reino Wilhelm Palmroth)

Palmroth, Reino W.

Palo, Tauno

Pasanen, Pertti (ks. Spede)

Petersen, Jörgen (Peter Petersen)

Puhtila, Sauvo (ks. Saukki)

takaisin alkuun

 

R

Rahkonen, Esko

Raitanen, Jukka

Raittinen, Eero Nikodemus (ks. Eero ja Jussi)

Raittinen, Jussi (Paavo Juhani Raittinen / ks. Eero ja Jussi)

Raivonen, Paavo

Rannikko, Seppo

Rautavaara, Tapio

von Retee, Emil (ks. Vexi Salmi)

Robin (Esa Simonen)

Runne, Ossi (Yrjö Osvald Runne)

Ruohonen, Matti (ks. Matti ja Teppo)

Ruohonen, Teppo (ks. Matti ja Teppo)

Räsänen, Pauli

takaisin alkuun

 

S

Saarikko, N. E. (Niilo Erik Saarikko)

Salmi, Vexi (Veikko Olavi Salmi)

Salminen, Simo

Salo, Jaakko Elias

Salomaa, Hiski (Hiskias Möttö)

Salomon (Timo Silvennoinen)

Samuli, Veikko

Sarjanen, Jarno

Saukki (Sauvo Niilo Pellervo Puhtila)

Seidat

Siltala, Beni (Pentti Siltala)

Simonen, Esa (ks. Robin)

Simola, Seija

Sivonen, Jori (Jorma Sivonen)

Somerjoki, Rauli 'Badding' (Rauli Aarre Tapani Somerjoki)

Sotavalta, Arto

The Sounds

Spede (Pertti Olavi Pasanen)

Suominen, Markku

Sysimetsä, Ilkka (ks. Frederik)

takaisin alkuun

 

T

Tapio, Irma

Tauru, Kalevi

Teppo, Jaakko

Tikkala, Arvi

Tulipunaruusut

Tuominen, Jamppa (Jarmo Antti Jussi Tuominen)

takaisin alkuun

 

U

Uhlenius, Jani

 

takaisin alkuun

 

V / W

Wager, Leif

Vainio, Juha 'Watt'

Valtanen, Eino

Vesterinen, Viljo

Westerlund, Kaj

Willberg, Pepe (Pertti Willberg)

Virta, Oskari Olavi

Virtanen, Eino

Virtanen, Jukka

 

takaisin alkuun

 

Y

Ylitalo, Tarja

takaisin alkuun

 

3. Linkkiluettelo

Suomalaisen iskelmä- ja viihdemusiikin yleiset linkit.

takaisin alkuun

 

4. Diskografiat

Esittävien taiteilijoiden henkilökohtaiset diskografia-linkit löydät aakkosellisesta hakemistosta kyseisen henkilön kohdalta.

 

takaisin alkuun

 

5.Divareita

Levydivarit

Levykaupat

Seuraavalle listalle on koottu divareja, jotka ovat erikoistuneet pääasiassa vanhojen äänilevyjen myyntiin. Joukossa on myös antikvariaatteja, joiden valikoimissa kirjallisuuden ohella on myös äänilevyjä.

Ajan sävel, Isokatu 10, 67100 Kokkola, p. 06-8316916

Antikvariaatti Feliks, Ähtärintie 67, 63700 Ähtäri feliks@co.inet.fi

Antikvariaatti Tyrwää, Onkiniemenkatu 4, 38200 Vammala, p. 0503723625 antikvariaatti.tyrwaa@kopteri.net

Antikvariaatti Vistan divari, Vistantie 15, 21530 Paimio, p. 02-4706486 divari@saunalahti.fi

Black & White Records Oy, Toinen linja 1, Hakaniemi, PL 342, 00531 Helsinki myynti@blackandwhite.fi

Divari Kangas, Kauppakatu 8, 40100 Jyväskylä, p. 014-612211

Divari Kettunen, Linja-autoasema, 87100 Kajaani, p. 045-77322076

Fennica Records, Albertinkatu 35, 00810 Helsinki, p. 09-6851433

Hippie Shake Records, Hämeentie 1, 00530 Helsinki, p. 09-7012421 hippie.shake@pp.inet.fi

Iki-pop, Linnakatu 7, Turku, p. 040-7383372

Keskustan Antikvariaatti, Isokatu 37, 90100 Oulu, p. 08-3119852, 08-377168

Kirjakaruselli, Fransuntie 3, 62200 Kauhava, p. 06-4342375

Music-divari Green River, Yrjönkatu 7, 28100 Pori, p. 040-5890986

Music Hunter, Unioninkatu 45, 00170 Helsinki, p. 09-62200334 musichunter@pp.inet.fi

Oulun kirja-antikvariaatti, Pakkahuoneenkatu 21, 90100 Oulu antikvariaatti@luukku.com

Seinäjoen lehti-ja kirjapörssi ky, Koulukatu 7, 60100 Seinäjoki, p. 06-4147730

Olli Valtonen, Hirvensalontie 19, 20810 Turku, p. 02-2359118

takaisin alkuun

 

6. Tuottajia

Luettelo Suomessa toimivista äänilevytuottajista, joiden valikoimissa on runsaasti edustettuna historiallisesti merkittävää suomalaista iskelmä- ja viihdemusiikkia.

takaisin alkuun

 

© Veikko Tiitto 2003 - 2016