Satumaa
Suomalaisen iskelmän historia
Veikko Tiitto
1. Miten kaikki alkoi? - Suomalaisen iskelmän juuret
2.1. Salanimet ja nimimerkit
2.2. Aakkosellinen hakemisto
4. Diskografiat
5. Divareita
6. Tuottajia
1. Miten kaikki alkoi? - Suomalaisen iskelmän juuret
Käsitteenä suomalainen iskelmä sai alkunsa vuonna 1929. Tokihan siihen mennessä suomalaiset taiteilijat olivat tehneet levytyksiä jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan, mutta silloin ei voitu vielä puhua iskelmästä, ainakaan sanan todellisessa merkityksessä. Heidän ohjelmistonsa oli nimittäin sellaista, että siitä ei muodostunut koko kansan musiikkia. Aluksi se suuntautui vielä hyvin rajoitetulle kuulijakunnalle, koska esittäjät ainakin 1900-luvun alussa olivat suurimmaksi osaksi vain ns. klassisen koulutuksen saaneita taiteilijoita, tunnetuimpia esimerkiksi Aino Ackte, Hjalmar Frey, Eino Rautavaara, Wäinö Sola ja Abraham Ojanperä. Tottahan toki myös muutamat ns. kansantaiteilijat pääsivät silloin levyttämään. Heidän ohjelmistoaan on varsinkin 1910-luvun levytysten joukossa jo varsin runsaastikin edustettuna, mutta varsinainen kaupallinen läpimurto iskelmän pioneereina jäi heiltäkin tekemättä. Heidän edustamansa kansanlaulelma - hupilaulu - kuplettilinjansakin puhutteli sekin vain varsin rajoitettua kuulijakuntaa. Heitä edustivat aluksi mm. J. Alfred Tanner, Iivari Kainulainen ja Pasi Jääskeläinen sekä myöhemmin 1920-luvulla Theodor Weissman ja Tatu Pekkarinen. 1900-luvun kolme ensimmäistä vuosikymmentä edustivatkin äänilevyteollisuudessa varsin hiljaista aikaa, kaikkina vuosina kun ei äänilevyjä edes julkaistukaan, mutta 1920-luvun alkaessa kallistua loppua kohti tapahtuikin varsin merkittäviä asioita...
Miksi kuulijakunta sitten oli niin rajoitettua? Yksi syy ainakin oli se, että sen aikaisia levysoittimia, gramofoneja ei jokainen kansalainen pystynyt ostamaan, koska ne hinnaltaan olivat kalliita. Aluksi ne olivat varakkaiden ihmisten yksinoikeus ja vielä 1920-luvun puolivälissä niitä vielä voitiin täydellä syyllä pitää sen ajan statussymboleina. Mutta 1920-luvun lopulla siis alkoi tapahtua; silloin nimittäin tuli markkinoille ns. matkalaukku- eli kapsäkkigramofoni, jonka saattoi ottaa mukaan esim. retkelle ja soittaa missä vaan. Siinä pystyi kuljettamaan muutaman levynkin mukanaan, mutta niitä piti käsitellä varovasti, sillä ne särkyivät helposti. Kuitenkin kapsäkkigramofoni oli hinnaltaankin jo sen verran edullinen, että se yhä enenevässä määrin juuri silloin alkoi muodostua myös ns. tavallisen kansan omaisuudeksi.
Äänilevyteollisuudessakin puhalsivat silloin uudet tuulet. Suomessa tosin ei vielä pystytty levyttämään, mutta ulkomailla, pääasiassa Saksassa ja Englannissa se onnistui. Maassamme toimi siihen aikaan vasta muutaman ulkomaisen äänilevymerkin edustus, mutta ihan viime aikoina oli äänitystekniikassa tapahtunut huima kehitys (mm. mikrofonin keksimisen myötä äänilevyjen äänen laatu oli ratkaisevasti parantunut). Niinpä kun levysoittimiakin alkoi olla vapaasti saatavissa, levyntuottajat alkoivat uskoa markkinoiden kasvuun ja siihen, että äänilevyt olisivat tulevaisuudessa se tuote, johon juuri nyt kannattaisi entistä enemmän panostaa. Silloin elettiin vuotta 1929, jolloin suomalaisen iskelmän menestystarina toden teolla alkoi.
Tuon ajan suomalaisista levytyksistä puhuttaessa nousee suosiossa ylitse muiden kolme, joiden voidaan katsoa ansainneen arvonimen 'iskelmä.' Vuoden 1929 levytyksistä myyntilukuja ajatellen suurimpaan suosioon ylsivät nimittäin Ture Aran (joka käytti myös nimimerkkiä Topi Aaltonen) levyttämät Emma ja Asfalttikukka sekä Georg Malmstenin Särkynyt onni. Sanan 'iskelmä' keksi ottaa yleiseen käyttöön silloinen Yleisradion kamreeri Roine Rikhard Ryynänen. Hän suomensi sen saksankielisestä sanasta 'schlager.' Hän oli myös kirjoittanut sanat laulelmaan Särkynyt onni, jonka siis oli levyttänyt sen säveltäjä Georg Malmsten itse. Särkynyttä onnea voidaan pitää jopa ensimmäisenä suomalaisena iskelmänä, koska se alun perin on myös sellaiseksi tehty. Emma ja Asfalttikukka kun sävellystensä puolesta perustuvat alkuperältään kansanperinteelliseen aineistoon (Emma on alkuperältään suomalainen kansansävel, Asfalttikukka puolestaan slaavilaista alkuperää). Pelkästään näitä kolmea levyä myytiin heti niiden ilmestyttyä Suomessa yhteensä n. 75 000 kappaletta. Saman vuoden aikana myös rikottiin Suomessa ensi kertaa yli miljoonan äänilevyn myyntiraja. Siirryttäessä 1930-luvulle levyjen ja soittimien myynti jossain määrin mm. kohonneista tullimaksuista johtuen pieneni, mutta myöhemmin 30-luvun aikana äänilevy ja gramofoni jo vakiintuivat yleiseen käyttöön ja niinpä samaan aikaan alkoi myös äänilevyteollisuudessa huikea nousukausi.
Alunperin iskelmä siis tarkoitti musiikkia, jonka äänilevyjä ostava ja kuunteleva yleisö, kansa otti omakseen, ts. se oli eräänlainen suosion mittari. Myöhemmin iskelmästä on muodostunut tiettyä musiikin tyylilajia edustava käsite.
Tämä virtuaalinen kirjastokokoelma esittelee suomalaisen iskelmä- ja viihdemusiikin historiaa sen ensimmäisen viiden vuosikymmenen aikana 1930-luvun alusta 1970-luvun loppuun. Siihen on pyritty keräämään merkittävää tietoa tuon ajan merkittävistä vaikuttajista suomalaisen iskelmä- ja viihdemusiikin alalla. Toivomme teidän viihtyvän kokoelman parissa ja odotamme teiltä palautetta, jotta kokoelmaa voitaisiin myös tulevaisuudessa kehittää sen tarvetta vastaavalla tavalla.
Oulun seudun ammattikorkeakoulussa kirjasto- ja informaatioalan ammatilliset erikoistumisopinnot Tulevaisuuden kirjasto-virtuaalikirjasto - kurssin harjoitustyö
Haukiputaalla keväällä 2003
Veikko Tiitto
Lähteet:
Einari Kukkonen: Isoisän gramofooni - Suomalaisen levyiskelmän vaiheita 1929-39, Kustannuskolmio 1980
Sakari Warsell: Georg Malmsten - Suomen iskelmäkuningas, WSOY 2002
2.1. Salanimet ja nimimerkit
Salanimiä ja nimimerkkejä koonnut J.J.Marjanen
Suomalaisten äänilevyjen tietokanta vuosilta 1901-1999
-tietokantamuotoinen haku mm. salanimen perusteella
2.2. Aakkosellinen hakemisto
Käyttöohje: Jos haluat tietoa jostakin henkilö- tai yhtyetekijästä, etsi hänen nimensä nimien hakemistosta sukunimen alkukirjaimen mukaan. Jos kysymyksessä on salanimi, se on merkitty sinne siinä tapauksessa, että henkilö on tuolla kyseisellä nimimerkillä tullut tunnetuksi. Siinä tapauksessa, että henkilö on käyttänyt sekä oikeaa nimeään että salanimeään, löydät henkilön varmimmin hänen oikean nimensä mukaan.
Aakkosellisessa hakemistossa pääset suoraan sukunimen alkukirjaimen kohdalle:
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V/W X Y Z Å Ä Ö
Hakemistossa (kuten sivulla yleensäkin) voit liikkua ylös- ja alaspäin Page Up- ja Page Down- sekä nuolinäppäimillä.
Aikamiehet
A. Aimo (Aimo Vilho Andersson)
Alatalo, Mikko
Anki (Agneta Lindqvist)
Allan, Markus (Markus Allan Isberg)
Ann Christine (Ann Christine Nyström)
Aro, Markku (Markku Tuomas Puputti)
Babitzin, Sammy (Alexandr Babitzin)
Bergström, Pirjo
Berit (Tuula Etola)
Carola (Carola Christina Standertskjöld)
Danny (Ilkka Johannes Lipsanen)
Ducander, Sten (ks. Ensio Kosta)
Eemeli (Esko Toivonen)
Eero ja Jussi (Raittinen, Eero Nikodemus & Raittinen, Paavo Juhani (Jussi))
Eeva, Helena
Eini (Eini Orajärvi)
Ernos
Esko, Matti (Matti Eskonniemi)
Frederik (Ilkka Sysimetsä)
Fredi (Matti Siitonen)
de Godzinsky, George
Goodman, Irwin (Antti Yrjö Hammarberg)
Irwin Goodman (Tampereen Yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos)
Irwin Goodman (Pekka Pääkkönen)
Gulliver (Markku Laamanen)
Gulliver (yhtye)
Halonen, Kassu (Osmo Väinö Kalervo Halonen)
Hammarberg, Antti (ks. Irwin Goodman)
Hanne (Eija Höynälä)
Harma, Heikki (ks. Hector)
Hector (Heikki Veikko Harma)
Helismaa, Reino
Hirvonen, Anita (Anita Lindgren)
Honkonen, Topi (Toivo Honkonen)
Hovi, Hannu (Hannu Paavali Hovilainen)
Hurmerinta, Usko (ks. Usko Kemppi)
Huuskonen, Veikko
Kotisivu (Matti Oskari Hyvönen)
Härmä, Kössi (Kyösti Härmä)
Johnny (John Eljon Liebkind)
Jouko ja Kosti (Saari, Jouko & Saari, Kosti)
Juhamatti (Jussi Matias Mäkelä)
Junkkarinen, Erkki
Kalborrek, Viktor (ks. Eeki Mantere)
Kari, Acre (Aarre Johannes Kari)
Katri Helena (Katri Helena Koistinen)
Kemppi, Usko
Kinnunen, Laila (Laura Annikki Kinnunen)
Kipparikvartetti
Kirka (Kirill Babitzin)
Kivikoski, Olavi (Vilho Kohvakka)
Koivuniemi, Paula
Kosta, Ensio (Sten Ducander)
Kristian (Bengt Huhta)
Kullervo (Tapio Kullervo Lahtinen )
Kärki, Toivo Pietari Johannes
Lahtinen, Tapio Kullervo (ks. Kullervo)
Laven, Lea (Lea Luukinen)
Laurila, Heikki
Lehtinen, Rauno
Lehtovirta, Reijo
Leskinen, Juice (Pauli Juhani Leskinen)
Liemola, Lasse
Lindström, Erik
Linna, Kullervo
Lipsanen, Ilkka (ks. Danny)
Malinen, Ossi (Osmo Malinen)
Malmsten, Eugen
Malmsten, Georg
Markus (Markku Tranberg)
Matti & Teppo (Ruohonen, Matti & Ruohonen, Teppo)
Melakoski, Erkki
Mononen, Unto
Muska (Marija Babitzin)
Mårtenson, Lasse (Lars Anders Fredrik Mårtenson)
Mäkelä, Irmeli
Numminen, M.A. (Mauri Antero Numminen)
Oksanen, Ritva
Pakarinen, Esa (Feeliks Esaias Pakarinen)
Palle (ks. Reino Wilhelm Palmroth)
Pasanen, Pertti (ks. Spede)
Petersen, Jörgen (Peter Petersen)
Puhtila, Sauvo (ks. Saukki)
Raittinen, Eero Nikodemus (ks. Eero ja Jussi)
Raittinen, Jussi (Paavo Juhani Raittinen / ks. Eero ja Jussi)
von Retee, Emil (ks. Vexi Salmi)
Robin (Esa Simonen)
Runne, Ossi (Yrjö Osvald Runne)
Ruohonen, Matti (ks. Matti ja Teppo)
Ruohonen, Teppo (ks. Matti ja Teppo)
Saarikko, N. E. (Niilo Erik Saarikko)
Salmi, Vexi (Veikko Olavi Salmi)
Salo, Jaakko Elias
Salomaa, Hiski (Hiskias Möttö)
Salomon (Timo Silvennoinen)
Saukki (Sauvo Niilo Pellervo Puhtila)
Siltala, Beni (Pentti Siltala)
Simonen, Esa (ks. Robin)
Sivonen, Jori (Jorma Sivonen)
Somerjoki, Rauli 'Badding' (Rauli Aarre Tapani Somerjoki)
Spede (Pertti Olavi Pasanen)
Sysimetsä, Ilkka (ks. Frederik)
Tulipunaruusut
Tuominen, Jamppa (Jarmo Antti Jussi Tuominen)
Uhlenius, Jani
Vesterinen, Viljo
Westerlund, Kaj
Willberg, Pepe (Pertti Willberg)
Virta, Oskari Olavi
Virtanen, Eino
Virtanen, Jukka
Suomalaisen iskelmä- ja viihdemusiikin yleiset linkit.
4. Diskografiat
Esittävien taiteilijoiden henkilökohtaiset diskografia-linkit löydät aakkosellisesta hakemistosta kyseisen henkilön kohdalta.
Seuraavalle listalle on koottu divareja, jotka ovat erikoistuneet pääasiassa vanhojen äänilevyjen myyntiin. Joukossa on myös antikvariaatteja, joiden valikoimissa kirjallisuuden ohella on myös äänilevyjä.
Ajan sävel, Isokatu 10, 67100 Kokkola, p. 06-8316916
Antikvariaatti Feliks, Ähtärintie 67, 63700 Ähtäri feliks@co.inet.fi
Antikvariaatti Tyrwää, Onkiniemenkatu 4, 38200 Vammala, p. 0503723625 antikvariaatti.tyrwaa@kopteri.net
Antikvariaatti Vistan divari, Vistantie 15, 21530 Paimio, p. 02-4706486 divari@saunalahti.fi
Divari Kangas, Kauppakatu 8, 40100 Jyväskylä, p. 014-612211
Divari Kettunen, Linja-autoasema, 87100 Kajaani, p. 045-77322076
Fennica Records, Albertinkatu 35, 00810 Helsinki, p. 09-6851433
Hippie Shake Records, Hämeentie 1, 00530 Helsinki, p. 09-7012421 hippie.shake@pp.inet.fi
Iki-pop, Linnakatu 7, Turku, p. 040-7383372
Kirjakaruselli, Fransuntie 3, 62200 Kauhava, p. 06-4342375
Music-divari Green River, Yrjönkatu 7, 28100 Pori, p. 040-5890986
Music Hunter, Unioninkatu 45, 00170 Helsinki, p. 09-62200334 musichunter@pp.inet.fi
Seinäjoen lehti-ja kirjapörssi ky, Koulukatu 7, 60100 Seinäjoki, p. 06-4147730
6. Tuottajia
Luettelo Suomessa toimivista äänilevytuottajista, joiden valikoimissa on runsaasti edustettuna historiallisesti merkittävää suomalaista iskelmä- ja viihdemusiikkia.
© Veikko Tiitto 2003 - 2022