Yrjö Latva

(s. 26.8.1941, Helsinki)

Diskografia 1981 - 2000

Veikko Tiitto

Yhtye: Topi ja Toivottomat (1978-1996)

Satumaa

Veikon sivu

Biografia

Lapsuuskoti "santtarilla"

Yrjö Latva syntyi 26. elokuuta 1941 Anna-Liisa ja Arvo Latvan perheen kolmantena lapsena Arvo Latvan perheineen muutettua Uusmäkeen Veteraanintielle isän rakentamaan ensimmäiseen omakotitaloon.

Sota-aikana vuonna -42 Latvan perhe muutti Helsinkiin Pengerkadulle. Pitäjänmäelle palattiin sodan jälkeen 1947, jossa uusi koti sijaitsi ns. "santakuopalla eli santtarilla" Turun maantie 11:ssä (nyk. Vanha Turuntie), Strömbergin työntekijöiden asuinrakennuksessa. Perheen kasvaessa siirryttiin isompaan asuntoon viereiseen rakennukseen Turun maantie 13:een. Latvan kuusilapsinen perhe muutti Etelä-Mäkkylään vuonna 1954, johon isä-Arvo rakensi ns. rintamiestalon.

Innostuksen trumpetin soittoon Yrjö sai gramofonilla kuuntelemistaan ns. "savikiekoista". Silloin tuli tutuksi mm. Louis Armstrongin esittämänä tunnetuksi tullut Puukko-Mackie. Sosiaaliministeriön hintaosastolla tsupparina toiminut Yrjö osti kolmen kuukauden palkalla hopeoidun Weltklangin. Samana päivänä elokuussa 1956, kun Yrjö kävi ostamassa trumpettinsa PSO:sta eli Pohjoismainen Sähkö Oy:stä, osti hänen kaksoisveljensä Erkki kitaran Westerlundin Soitinkaupasta.

Yrjö perehtyi soittamisen salaisuuksiin Yrjö Syrjälän opastuksella, veli-Erkin ottaessa samaan aikaan kitaratunteja Viljo Immoselta ja Ivan Putinilta. Kaksosten vanhin veli Jukka hankki kontrabasson ja kävi Pentti Tiensuun ja Erik Lindströmin oppitunneilla. Yhdessä veljeksistä muodostui perhebändi, Yrjö Latvan yhtye. Yrjö sai luvan harjoitella trumpetin soittamista työpaikallaan Metsätalon sosiaaliministeriön hintaosaston arkistossa.

Yrjö Latvan yhtyeen ensimmäinen keikka oli Pitäjänmäen VPK:n talolla, jonne soittimet jouduttiin viemään käsipelillä.

Viulisti-äiti kannusti soittamiseen

Poikien äiti Anna-Liisa (o.s. Meritähti) oli opiskellut viulunsoittoa Sulo Hurstisen oppilaana 1920-luvun lopulla. Hän soitti viulua Helsingin naisorkesterissa. Orkesteri esiintyi Bulevardilla Ekbergin kahvila-ravintolassa.

Mahdollisesti äidin viulunsoitto on antanut oman leimansa myös Yrjön soittotyyliin. Yrjö on kertonut äitinsä olleen erittäin tarkka nyansseista. "Ykä soittaa trumpetillaan kuin viulisti ikään", totesi vuosia myöhemmin saksofonisti ja kapellimestari Seppo Rannikko.

Vaikka musiikki on aina kuulunut Latvan perheen elämään, niin kaikista ei kuitenkaan tullut muusikoita. Sisar Taina kuitenkin pyrki veljensä Yrjön yhtyeen solistiksi. Tainan laulaessa Onni jonka annoin pois ja Vanhan veräjän luona koko Mäkkylä kuunteli. Kuitenkaan Tainasta ei tullut Y. Latvan yhtyeen solistia, eikä myöskään veljeksistä neljäs, Jorma tarttunut mihinkään instrumenttiin.
Ammattimuusikko kun oli, niin Yrjön armeija-aikakin kului soittamisen merkeissä. Keikoilla Yrjö kävi laivaston sinisissä. Muiden jynssätessä lattioita, hän jammaili ryhmänjohtajien tuvassa. Yrjön tehtävänä oli puhaltaa armeija aamuisin hereille. Muiden juostessa maastossa Yrjö huolsi soittopeliään kuntoon.

Siististi pukeutuneita herrasmiehiä - keikoilla ympäri Suomea

Yrjö Latvan yhtyeelle riitti keikkoja eri puolille Helsinkiä. Heitä saattoi kulla Helsingin työväentalolla, Kestikartanossa, Bankett Hildénissä, Kulttuuritalolla, Natsalla, Satakuntatalolla, Tekulla, Klubi 3:lla, Suomalaisella Klubilla, Annan Vennulla ja Sörkän Vennulla, Yrjönkulmalla, Leppävaaran Kansantalolla ja Vanhassa Maestrossa. Tutuksi tulivat tanssipaikat lähiseudullakin, mm. Puistokulma Vantaalla ja Jupperin Koivumäen lava.

Kysyntää on riittänyt myös erilaisiin julhatilaisuuksiin, häissä, yksityistilaisuuksissa, jopa Mäntyniemessä presidentti Mauno Koiviston aikana yhtye esiintyi Seppo Sarenin kanssa.

Yrjö paneutui yhtyeen johtamiseen innolla ja huolellisesti. Kun orkesterisovituksia eri kokoonpanoille ei ollut saatavissa, pyysi Yrjö apua Ossi Runteelta. Runne puolestaan kehotti Yrjöä kääntymään suoraan ammattipiireissä arvonantoa nauttivien sovittajien, kuten Ossi Malisen, Pentti Lasasen ja Arthur Furhrmannin puoleen.

Vähitellen yhtyeen keikat ulottuivat Helsingin ulkopuolelle. Tehtiin pitkiä, koko viikonlopun pituisia keikkoja. Liikkeelle lähdettiin lauantaiaamuna ja takaisin tultiin maanantaiaamuna, jonka jälkeen alkoi työpäivä. Alkuaikoina matka taittui junalla ja bussilla. Sitten matkattiin vuokra-autoilla ja myöhemmin omilla, välillä melko huonokuntoisillakin autoilla. Soittimet kuljetettiin auton katolla. Kerran kontrabasso tärähti auton katolla ja siitä irtosi kaula. Soittaminen onnistui kun basson kaula sidottiin kiinni rautalangalla. Yleensä auto oli niin täynnä tavaraa, että kehnoilla teillä jouset löivät pohjaan.

Mainosten mukaan tulossa oli suursuosikki Helsingistä tai helsinkiläisvierailu tyyliin: "Yrjö Latva nykyaikaisine tangoyhtyeineen solistina Tuula Ikäheimo".

Yhtyeen autot olivat isoja Amerikanrautoja: Mercury ja Pontiac. Eräässä Pontiacissa (Strato Chief) oli ratti oikealla puolella. Perävaunun olllessa mukana oli ajoneuvoyhdistelmällä pituutta noin 12 metriä.

Vakinaisia ja vierailevia yhtyeen solisteja ovat vuosien varrella olleet mm. Annikki Tähti, Laila Kinnunen, Rauni Pekkala, Seija Järvinen, Tuula Siponius, Tuula Ikäheimo, Liana Kaarina, kreivi Pertti Lindgren, Erkki Junkkarinen, Umberto Marcato, Dario Campeotto, Eugen ja Georg Malmstén, Arttu Suuntala, Ossi Ahlapuro, Marketta Jalo, Pentti Tuominen, Anneli Helminen, Mirja Lainio, Maj Sandell, Terttu Vainio, Riitta Viitanen, Ritva Lindström, Aila Wickman, Pekka Lumme ja Matti Leppämäki.

Yrjön yhtye oli toiminnassa vuoteen 1978 asti. Jonkin aikaa Y. Latvan yhtye soitti monivuotisen solistinsa Tuula Siponiuksen bändinä. Hyvin usein esiinnyttiin Bankett Hildénillä.

Vuonna 1978 Yrjö liittyi 7-miehiseen yhtyeeseen Topi ja Toivottomat. Samana vuonna yhtyeelle heltisi Suomen mestaruus Lappeenrannan humppafestivaaleilla.

PSO:sta yrittäjäksi

Vuonna 1962 Yrjö aloitti kaksikymmentä vuotta kestäneen uransa PSO:ssa (Pohjoismainen Sähkö Oy), eli samassa yrityksessä josta hän oli ostanut ensimmäisen trumpettinsa. Aluksi hän oli soitinvarastossa purkamassa saapuneita soitinlähetyksiä ja lähettämässä niitä edelleen soitinkaupoille. Myöhemmin Yrjö siirtyi soitinmyymälän puolelle. 1960-luvulla musiikkityylit kuitenkin muuttuivat: ruvettiin kysymään sähköurkuja ja sähkökitaroita, puhallinkaupan tyrehtyessä lähes kokonaan. Kahden vuosikymmenen aikana monet vähänkin merkittävät PSO:n artistit tulivat tutuiksi. Yrjö muistelee, että 60-luvun alkupuolella hän kahvitteli tuon tuostakin mm. legendaarisen Martti Jäppilän kanssa.

Musiikki Fazer osti PSO:n vuonna 1980. Kaksi vuotta liikettä pyöritettiin Musiikkipalatsi-nimisenä Helsingin Lasipalatsissa, kunnes loppu tuli 1982.

Kysyntää ammattilaiseksi ryhtymiselle oli ollut jo yhtyeen alkuvuosista alkaen. Kuitenkaan Yrjö ei halunnut heittää kaikkea yhden kortin varaan. Niinpä turvatakseen toimeentulonsa hän perusti 1982 Soitinkauppa Y. Latva Oy:n. Ensimmäinen kauppa oli Lapinlahdenkadulla. Liikkeessä oli myös soittimien kokeiluhuone.

Nimimerkki Asal, Aslak Allinniemi kirjoittaa Muusikko-lehdessä 9/83: "Yrjö ei osaa työttä olla. Tämä on ala, jonka hän hallitsee. Puhaltimet ja puhaltaminen ovat hänen elämänsä. Mutta pelkällä puhaltamisella henki helposti loppuu, on vedettävä välillä sisään asiakkaitakin. Ykä pyrkii tähän hyvällä palvelulla. Paitsi liikkeessään hänet tavoittaa myös iltaisin kotoaan puhelimitse".

Yrjö siirtyi 1988 Soitin Mirschin (josta oli ostanut toisen trumpettinsa) palvelukseen ja pääsi "kutsumustyöhönsä" asiakaspalveluun ja sen kehittelyyn. Soitin-Mirschin liikkeessä Fredrikinkatu 33:ssa Yrjö työskenteli vuoteen 1993.

Toisen liikkeensä Soitinkauppa Y. Latva Oy:n Yrjö perusti ja avasi 1993 Kalevankatu 33:ssa. Liikkeen hyllyt suorastaan notkuivat istrumenteista ja puhallinsoitinten tarvikkeista. Myös tämän myymälän takaosassa oli valoisa kokeiluhuone asiakkaita varten. Hyllyillä olivat hyvässä järjestyksessä maailmanmerkit: Bach, Courtois, Benge, Burbank, King, Canadian Brass, Holton, Cetzen, Yanagisawa jne. Liikkeessä myytiin myös käytettyjä soittimia.

Eläkkeelle jäädessään syksyllä 1999 Yrjö lupasi: "Nyt on hehkutuksen aika". Keikkoja on riittänyt ja kerrankin on aikaa harjoitteluun riittävästi.

Radiossa ja tv:ssä

Ensimmäiset radionauhoitukset Yrjö teki jo 1980-luvun alussa Raimo Roihan innostamana. Nauhoituksia tehtiin useita, ja niitä soitettiin sen verran usein, että Yrjö ryhtyi harkitsemaan vakavissaan levyjenkin tekemistä.

Vuonna Yleisradiolla 1986 tehtiin nauha, jossa Yrjöä säestää Studio-orkesteri. Kokoonpano oli sellainen, jollaista Yrjö oli toivonut jo pitkään. Siinä olivat tenorisaksofoni, sähkö-urut, piano, akustinen- sekä sähkökitara, rummut ja basso. Parikymmenminuuttiselle nauhalle taltioitiin Yrjön sydäntä lähinnä olevat romanttiset ikivihreät: My Way, Nainen ja On hetki, joista viimeksi mainittu on Rauno Lehtisen säveltämä, tälle kokoonpanolle sovittama kaunis kappale. Trumpetisti Yrjö Latva orkestereineen esiintyi radiossa 4.6.1987 kymmenminuuttisessa ohjelmassa "Tunnelmointia trumpetilla". Vuoden 1990 listalla Suomen suosituimmat On hetki oli sijalla 23.

Erityisesti on Yrjön mieleen jäänyt suora tv-lähetys uudenvuodenaattona 1989, jolloin hän oli mukana soittamassa TV 2:n ohjelmassa "Taikka rahat takaisin". Ohjelmatietojen mukaan tarjolla oli: "Musiikkiviihdettä tamperelaisesta kabareeteatteri Olympiasta (Satakunnankadun entinen elokuvateatteri, nykyisin hotelli Cumulus Pinja). Mukana lähetyksessä olivat Mikko Alatalo, Vicky Rosti, viihdekuoro Sauriat, Lasse Laakso sekä trumpetisti Yrjö Latva".

Musiikissa on oltava tunnelmaa

Yrjö Latva uskoo, että myös nykyaikana nuorikin ihminen kaipaa rauhallista ja tunnelmallista musiikkia. Hänen mielestään trumpetistin täytyy olla jonkin verran romanttinen, eikä toisenlainen ihminen voisi niin hienoa soitinta soittaa. Käsityksensä Yrjö perustaa ihailemiinsa trumpetisteihin Ossi Runteeseen ja Louis Armstrongiin ym. Esikuvia ovat olleet myös Eddie Calvert ja Harry James. Yrjön sydäntä lähinnä on ns. sweet-tyyli.

Yrjön mielimusiikkia ovat rauhalliset, tunnelmalliset kappaleet, joissa on mukana "fiilinkiä", tunnetta. Kappaletta On hetki soitettiin joka keikalla.

Levyn On hetki tunnelman julkaisi JP-Musiikki v. 1981. Sen takakannessa kerrotaan: "On hetkiä, jolloin haluaisi unohtaa kiireet, ja olla yksin tai kahden Hänen kanssaan -- taustalla rauhallista musiikkia. Tämä LP-levy tarjoaa siihen nyt tilaisuuden, sillä mikäpä olisikaan tunnelmaa luovempi soitin kuin "kultainen trumpetti". Trumpetisti Yrjö Latva on koonnut tälle LP:lle romanttisia ikivihreitä sävelmiä kuten: Vihreät silmät, Syysikävä, Kaunis maa, Kuutamolla kahden, Muuttuvat laulut, Tunteet, Alla venäläisen kuun. Kokoelman nimikappaleeksi Yrjö Latva valitsi Rauno Lehtisen sävelmän On hetki".

Levylle Minun tieni (1992) valittiin 17 kappaletta. Levytykset tehtiin kahden päivän aikana suoraan. "Ensin tavattiin bändin jäsenten kanssa kahvilassa ja sitten mentiin studiolle soittamaan", muistelee Yrjö kahta työntäyteistä päivää. Levyn kannessa kerrotaan, että albumi on läpileikkaus Yrjön pitkästä tiestä keikkamuusikkona. Levy sisältää niitä kappaleita, joita jatkuvasti toivotaan ja joita Yrjö on pitkän uransa aikana esittänyt keikoilla. Kappaleista mainittakoon: Toiset meistä, Alla etelän taivaan, Vain sinusta elän, Olet aatoksissain, Muisto vain jää, Milloinkaan en löydä samanlaista, Eilen kun mä tiennyt en, Tiistai. Artistikokoelmalla Hyväillen hellästi (1983) Yrjö Latva trumpetteineen soittaa soolon kappaleissa Vain ei on sanas sun ja Missä neljä tuulta kohtaa.

Erkki Pälli kirjoittaa levyn kannessa: "Useimmat näistä sävelmistä ovat tuttuja meistä itse kullekin jo muista yhteyksistä, jos mukaan mahtuu myös muutama kokonaiskuvaa täydentävä uudempi kappale. Yhteistä ohjelmistolle on, että se sopii kuunneltavaksi mitä erilaisimmissa yhteyksissä ja kaikenlaisessa seurassa. Tämä on juuri sitä musiikkia, joka ylittää kaikki rajat".

Diskografia

Albumit (LP/CD):

On hetki tunnelman (JPLP 6010, 1981) - Yrjö Latva trumpetti ja orkesteri

Minun tieni (OODI 9113CD, 1992)* Yrjö Latva, trumpetti ja flyygelitorvi

Heijastus (SNAPCD/380, 2000)* Yrjö Latva, trumpetti ja flyygelitorvi (levytyksiä 1981-1992)

Singlet:

- Memory / Anema e´Core (JPS 1053, 1983)

- Missä neljä tuulta kohtaa / Vain ei on sanas sun (ELS 13, 1986)

Artistikokoelma:

Hyväillen hellästi (EL 11, 1986)

Lähteet

Jarmo Jylhän sähköpostiviesti Veikko Tiitolle 2.10.2012

http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/muut/yrjo_latva.htm