Esa Pakarinen

(Feeliks Esaias Pakarinen, s. 9.2.1911, Rääkkylä - k. 28.4.1989, Varkaus)

(muusikko, näyttelijä)

Diskografia 1951 - 2011

Veikko Tiitto

kiitokset täydennyksistä: Marko Niemi

Veikon sivu

Satumaa - iskelmän historia

Julkaisukoodi-sarakkeessa tähdellä (*) merkityt äänitteet omistan.

Biografia

Lapsuus ja nuoruus - Musiikin pariin 1911-48

Esa, virallisesti Feeliks Esaias Pakarinen syntyi 9. helmikuuta 1911 Rääkkylässä, Pohjois-Karjalassa. Hän on viihdetaiteilijana luonnonlahjakkuus ja hänessä yhdistyvät huipputason hanuristi, persoonallinen kuplettilaulaja ja näyttelijä. 1930-luvun alussa Joensuussa Esa hankki eräältä pirtutrokarilta viisirivisen harmonikan ja liittyi sitten Keskiyö-nimiseen harrastelijayhtyeeseen. Tästä alkoi pitkä ura musiikin parissa. Vapauduttuaan asepalveluksesta hän opiskeli nuotinlukua ja alkoi ottaa pianotunteja. Elääkseen hän teki sekatöitä, tehden soittohommia vain satunnaisesti. Tässä vaiheessa hän myös soitti puhallinsoittimia Joensuun Työväenyhdistyksen soittokunnassa ja näytteli paikallisessa Työväenteatterissa.

Vuonna 1939 syttynyt talvisota kutsui Esa Pakarisen palvelemaan isänmaataan IT-patteristoon Jyväskylän lähelle. Siellä hän Tauno Palon kanssa näytteli välirauhan aikana mm. Aleksis Kiven "Kihlauksessa" ja perusti sitten oman Rytmi-nimisen yhtyeensä. Näihin aikoihin syntyi myös yksi Pakarisen suosituista sivupersoonista. Esalla oli tapana keikoilla pelleilllä kiertuekumppaneineen ilman tekohampaita. Myöhemmin tuo hampaaton sivupersoona sai Reino Helismaan toimesta nimenkin: Severi Suhonen. Hänen suuri kiinnostuksensa kohdistui jo tuossa vaiheessa musiikkiin, vaikka se vaikuttikin pääasiallisena ammattina hyvin epävarmalta.

Jatkosodan sytyttyä Pakarinen määrättiin IT-patteriin Haapamäelle. Hänellä oli harmonikka mukana ja hän pääsi mukaan viihdytyskiertueille, missä merkeissä hän esiintyi mm. oopperalaulajatar Aulikki Rautawaaran kanssa. Sodan aikana Esa Pakarinen ehti olla säestämässä myös sellaisia ajan suosikkilaulajia kuten A. Aimo, Teijo Joutsela ja Arttu Suuntala. Rauhan palattua hän oli Jyväskylässä perustajajäsenenä mukana yhtyeessä Jyväspojat, mutta se kuitenkin jäi hänen osaltaan lyhytaikaiseksi.

Pakarinen soitti jonkin aikaa Jyväskylän Työväenyhdistyksen orkesterissa ja uudelleen käyttöön otetulla Rytmi-nimisessä harmonikkatriossa, kunnes muutti vaimonsa mukana Lahteen. Sieltä ei kuitenkaan löytynyt töitä, ja hän siirtyi avioliiton purkauduttua Varkauteen, missä perusti jo kolmannen Rytmi-nimisen yhtyeen ja solmi myös kolmannen avioliittonsa leskirouva Elli Ahon kanssa. Tästä liitosta syntyi Esa Pakarinen junior. Taiteellinen lahjakkuus on ollut periytyvää, juniorista tuli aikanaan tunnettu näyttelijä. Merkille pantavaa on se, että tässä vaiheessa Esa Pakarinen, jonka sukujuuret ovat Karjalassa, omaksui uuden asuinpaikkansa myötä savolaisen identiteetin aina murretta myöten ja hänet tultiin myöhemmin tuntemaan mm. erinomaisena savolaishumoristina.

SAK alkoi järjestää vuonna 1946 ohjelmallisia kiertueita, joissa esiintyi nimekkäitä taiteilijoita kuten Siiri Angerkoski, Eugen Malmstén ja Viljo Vesterinen. Mukaan pääsi myös Esa Pakarinen tuuraamaan Vesteristä. Malmsténin yllyttämänä hän otti sitten ohjelmistoonsa hampaattoman hanuristin, tulevan Severi Suhosen, josta kehittyi jopa suositumpi esiintyjä kuin itsestään Esa Pakarisesta.

Laulava hanuristi ja elokuvanäyttelijä 1949-73

40-luvun lopulla Esa Pakarinen liittyi mukaan Reino Helismaan ja Tapio Rautavaaran iltamaryhmään, jossa hänen tyyppivalikoimaansa tuli mukaan humoristinen naishahmo neiti Impi Umpilampi. Rautavaara lähti omille teilleen syksyllä 1950, jonka jälkeen Pakarinen jatkoi Helismaan säestäjänä. Tällöin hän tutustui myös hanuristi-säveltäjä Toivo Kärkeen sekä laulaja-kitaristi Jorma Ikävalkoon, josta tuli kaksikon Helismaa-Pakarinen kolmas, vakavahenkisempi jäsen.

Toivo Kärki sai houkuteltua SF:n elokuvatuottaja Toivo Särkän mukaansa, kun tämä viihdyttäjätrio oli esiintymäsä alkuvuonna 1951 Oulunkylän Työväentalossa. Särkkä huomasi kolmikon kyvyt ja kutsui heidät koefilmaukseen Suomi Filmille. Kesällä -51 valmistui ensimmäinen "rumarillumarei"-filmi Rovaniemen markkinoilla, missä Esa Pakarinen nähtiin ensi kertaa valkokankaalla Severi Suhosen roolissa. Elokuvan innoittajana oli toiminut kansalle jo aikaisemmin Kauko Käyhkön levytyksenä tutuksi tullut Kärjen ja Helismaan samanniminen jenkka ja elokuvassa kuultiin myös Pakarisen itsensä säveltämä ja Repe Helismaan tekstittämä Severi Suhosen jenkka, jonka hän ikuisti äänilevylle syksyllä 1951. Kyseessä oli hänen ensilevytyksensä. Levyn kääntöpuolella oli Toivo Kärjen jenkka Hölmölän häät. Seuraava levy äänitettiin vielä saman vuoden aikana. Esitykset olivat Kärjen ja Helismaan kappaleet Lännen lokarin veli ja Lentävä kalakukko, jotka molemmat tulivat tunnetuksi myös filmien teemasävelminä. Molemmat kuvattiin heti Rovaniemen markkinoiden ensi-illan jälkeen, pääosissa uusi kansansuosikki Esa Pakarinen.

1950-ja 60-lukujen aikana Esa Pakarinen oli mukana kaikkiaan 20 elokuvassa. Ennen Lentävää kalakukkoa, vuonna -53 valmistui Eddie Stenbergin nimimerkki Outsiderin (Aarne Haapakoski) käsikirjoituksen pohjalta ohjaama Rantasalmen sulttaani, joka kuvattiin pääasiassa Pohjois-Afrikassa Tunisiassa. Myöhemmin samana vuonna, Kalakukon filmausten yhteydessä Esa Pakarinen tutustui myös Masa (oik. Martti) Niemeen, josta tuli sitten Puupää-elokuvien Pätkä.

Ensimmäinen tuon sarjan kolmestatoista filmistä, Ville Salmisen ohjaama Pekka Puupää sai ensi-iltansa Vapun aattona 1953. Suurimpaan suosioon äänilevyillä nousi Esa Pakarisen roolihahmoista kuitenkin Severi Suhonen. Toivo Kärjen mukaan filmien laulut tehtiin "hampaat irvessä ja kauan, ei minkään hetken inspiraation pohjalta."

Puupää-elokuvia tehtiin parhaimmillaan 50-luvun puolivälissä jopa kolme filmiä vuodessa. Viimeiseksi niistä jäi vuonna 1960 valmistunut Pekka ja Pätkä neekereinä, jonka ohjasi Aarne Tarkas. Mainittakoon, että ensimmäisen Puupää-elokuvan jälkeen valmistuneet yksitoista Puuupää-filmiä ohjasi Armand Lohikoski, joka osallistui Reino Helismaan ohella myös käsikirjoitusten tekoon.

Viimeisen kerran Esa Pakarinen nähtiin elokuvaroolissa vuonna 1973 valmistuneessa, Matti Kassilan ohjaamassa filmissä Meiltähän tämä käy. Niin suosittu Severi Suhosen hahmo osoittautui siis myös huomattavan pitkäikäiseksi. Esan elokuvaura oli alkanut Severi Suhosena, ja siinä roolissa myös päättyi. Tässä elokuvassa Esa nähdään ikääntyvän Severi Suhosen roolissa. Musiikista elokuvassa vastasivat Toivo Kärki ja Jaakko Salo, laulutekstit olivat Lauri Jauhiaisen.

Vuosina 1952-53 Pakarinen kiersi maata ryhmässä, jonka muita jäseniä olivat Helismaa, Kärki, Louhivuori, Pärre Förars ja Henry Theel. Myöhemmin hän jatkoi pienemmässä kokoonpanossa mm. Veikko Huuskosen ja Masa Niemen kanssa, viimeksi mainitun toimiessa myös rumpalina. Niemen kuoltua tämän paikan peri Eugen Malmstén, jonka kanssa Esa Pakarinen esiintyi myös Yhdysvalloissa ja Australiassa. 60-luvulle tultaessa parivaljakko levytti yhdessä sikermät Mullin mallin ja Eugen ja Esa tangoja tärvelemässä.

Viisi vuotta myöhemmin ilmestyivät Pakarisen ensimmäiset LP-levyt Esa Pakarinen - Severi Suhonen ja Severi Suhonen Ala-Tölöviöstä. 60-luvun tuotantoon mahtui vielä Esa Pakarisen suosikkikappaleista koottu nimikko-LP Esa Pakarinen.

1960-luvun aikana perinteisen iltamakulttuurin aika päättyi, eikä tämä voinut olla vaikuttamatta myöskään Pakarisen työtilanteeseen. Hän ryhtyi leipätyökseen esiintymään tavarataloissa Severi Suhosena, vaikka ei erityisemmin pitänyt tämänlaatuisesta toiminnasta. Keikkailutahti harveni sen jälkeen, kun hänellä oli todettu sekä astma että sydämen rytmihäiriöitä, ja vuonna 1974 hänelle myönnettiin sairauseläke.

Keväällä 1971 tapahtui harvinaislaatuinen levytys kahden eri sukupolvea edustavan viihdetaiteilijan kesken. Silloin nimittäin Esa Pakarinen levytti yhdessä Irwin Goodmanin kanssa kokoelman Lonkalta (Rytmi RILP 7084), joka koostui Irwinin laulusikermistä, jotka hänen aisaparinsa Vexi Salmi tekstitti uudelleen ja johon sovitukset laati Markku Johansson. Esa alkoi tämän myötä saada nimeä myös uuden sukupolven kuulijakunnan keskuudessa ja hän pääsi esiintymään 60-vuotispäivänsä kunniaksi myös Jyväskylän kulttuuripäiville. Myös MTV järjesti Pakariselle vuonna 1973 loppuunmyydyn juhlakonsertin Helsingin Kulttuuritaloon, joten hänellä oli taas vientiä jopa enemmän kuin terveys antoi myöten.

Vuonna 1972 Esa Pakarinen oli tehnyt "Eemeli" Toivosen kanssa laajahkon kiertueen amerikansuomalaisten keskuuteen, minkä tapahtuman kaksikko oli työstänyt LP-levyn Esa ja Eemeli. Sitä seurasi tasokkaampi kokoelma Severin parhaat I, joka oli äänitetty Pakarisen kotona Varkaudessa hänen itsensä huolehtiessa lauluosuuksien ohessa myös hanurinsoitosta. Vielä ennen vuoden 1972 päättymistä ilmestyi myös LP Vihoviimeiset tangot, jossa hän tulkitsi Toivo Kärjen tangotuotantoa parodiatyyliin Vexi Salmen uusimilla teksteillä Eino Virtasen sovituksina.

Comeback - rock-laulajaksi 1974-78

63-vuotiaana, vuonna 1974 Esa Pakarinen teki rohkean aluevaltauksen ryhtymällä laulamaan rockia. Idea oli Fazerin levytuottaja Vexi Salmen. Vexi suomensi tuttuja rock-klassikkoja sisältäneen LP:n Pakarock, joka toi tälle viihteen monitoimimiehelle hänen ensimmäisen kultalevynsä. Sitä seurasi pari vuotta myöhemmin toinen samanhenkinen kokoelma Pakarock 2. Ensimmäisen Pakarockin sovittajana toimi Kaj Westerlund, toisessa puolestaan sovittaja-hanuristi Kalevi Nyqvist taiteili hanurilla rockin kuviot kohdalleen. Kalevi Nyqvistin ja Esa Pakarisen käsittelyssä vanhat rock-klassikot saavat kyytiä ja meno yltyy välillä jopa melko hulvattomaksikin. Hillitymmissä merkeissä jatkettiin parin vuoden kuluttua. Tämä, rockin ja iskelmämusiikin välimaastossa sujuvasti liikkuva albumi sai vaatimattomasti nimen Maailman paras levy, jossa sovittajana toimi multi-instrumentalisti Pentti Lasanen.

Vuonna 1975 ilmestyi Pakarisen omista sävelmistä ja osin myös teksteistä koostunut LP Severin parhaat 2, joka oli sekin taltioitu Varkaudessa kotistudiossa ja jossa Esa itse huolehti säestysosuuksista rytmikoneella. Esa Pakarisen viimeiseksi kokoelmalevyksi jäi hänen Severi Suhosen roolissa aivan 70-luvun lopussa Reino Helismaan tekstittämä Severi kylymässä mualimassa. 80-luvun aikana Esan levytystahti hiljeni. Kaksi studioalbumia kuitenkin saatiin vielä aikaan, Savolainen kalakukko (1981). 80-luvun aikana muoti muuttui, Pakarockista siirryttiin ”pakabeatiin”, Viimeiseksi Esan elinaikana julkaistuksi levyksi jäi ajan tyyliin sopiva Esa Pakarinen - Beat vuonna 1988. Sovituksista levyllä vastasi nimimerkki Niilo Pollari alias Heikki Annala.

Esa Pakarisen comeback huipentui vuonna 1978 hänen kotikaupungissaan Varkaudessa pidettyyn seminaariin, jossa oli mukana myös hänen vanhoja keikkakavereitaan. Vielä 1980-luvun alussa Pakarinen jatkoi esiintymisiä pääasiassa pienimuotoisissa tilaisuuksissa.

Esa Pakarinen kuoli sairauden murtamana kotikaupungissaan Varkaudessa 28.4.1989.

Jälkisanat

Esa Pakarisen tultiin tuntemaan koko pitkän uransa ajan ensi sijassa laulajana, mutta itse hän on todennut tunteneensa olevansa kaiken aikaa ensi sijassa hanuristi. Suuri joukko maamme eturivin hanuristeista on antanut tunnustuksen sille työlle, jota hän teki hanurinsoiton arvostuksen hyväksi. Vuonna 1984 kutsui Suomen Harmonikkaliitto hänet kunniajäsenekseen. Esa Pakarinen poistui keskuudestamme 78-vuotiaana keväällä 1989.

Itse muistan Esa Pakarisen kaksi esiintymistä Oulussa 1970-luvun lopulla. Kerran 70-luvun alkupuolella Esa esiintyi Oulun keskustassa olevassa valintamyymälässä Severi Suhosen hahmossa itseään harmonikalla säestäen ja kertoi juttuja hänen ja sivupersoonansa Pakarisen toilailuista. Toinen esiintyminen tapahtui Oulun kaupungin järjestämässä Oulu Humppa -kesätapahtumassa vuonna -79. Esan esiintymispaikkana oli Hietasaaren Nallikari. Siellä hän yhtyeineen esitti pääasiassa tapahtuman hengen mukaista tanssimusiikkia. Vaatteet olivat jälleen Severin vaatteet, mutta lauluääni oli Esan ääni. Joku mieshenkilö yleisön joukossa heitti väliin yhden toivomuksen: ”Laula rokkia!”. Esa vetäisi yhtyeineen heti perään kappaleen Rokki on poikaa ja totesi sen jälkeen: ”Siinä oli rottia!” Näin Oulu-Humppa sai piristävän rock-osuutensa kunnioitetulta, musiikin suhteen niin ennakkoluulottomalta kansantaiteilijalta. Silloin ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua.

Lähteet:

www.pomus.net / tekijät / Erkki Pälli

Tony Latva & Petri Tuunainen: Iskelmän tähtitaivas, WSOY 2004

Maarit Niiniluoto: Esa Pakarinen - Hanuri ja hattu, WSOY 1981

78 kierroksen äänilevy

n:o

A-puoli / B-puoli

koodi

äänitys-

vuosi

julkaisu-

vuosi

huomioitavaa

1 Hölmölän häät / Severi Suhosen jenkka R-6117 1951 1951  
2 Lentävä kalakukko / Lännen lokarin veli R-6124 17.12.1951 1951  
3 Valehtelijan valssi / Ei sitä passoo sannoo R-6155 8.10.1952 1952 A: +Reino Helismaa
4 Kylymässä mualimassa / Kalajuttuja R-6161 20.10.1952 1952  
5 Pekka Puupää / Severi Suhonen merillä R-6166 17.11.1952 1952  
6 Kutituspolkka / Polkkakimara R-6178 13.4.1953 1953 Lasse Pihlajamaa & Esa Pakarinen, hanuriduetto
7 Uutta ja vanhaa 1 / Impi, ihannetyttö R-6189 25.8.1953 1953 A: +Matti Louhivuori
8 Uutta ja vanhaa 2 / Hullu hanuri R-6203 22.1.1954 1954 A: +Justeeri
9 Minä, Manta ja onni / Talakoopolokka R-6318 14.6.1956 1956  
10 Hyvä vaimo / Haitarikilpailut Ala-Tölöviössä R-6319 14.6.1956 1956  

takaisin alkuun

 

EP

EP

n:o

nimeke / sisältää kappaleet

koodi

äänitys-

vuosi

julkaisu-

vuosi

1 Uutta ja vanhaa RN-4010   1956
  Uutta ja vanhaa 1 25.8.-53
  Uutta ja vanhaa 2 22.1.-54
2 Rentoa meininkiä RN-4020   1956
  Severi Suhosen jenkka 1951
3 Hanuriduettoja RN-4025   1956
  Polkkakimara 2 13.4.-53
4 Esa Pakarinen - Ala-Tölöviössä RN-4060   1956
  Haitarikilpailut Ala-Tölöviössä 14.6.-56
  Talakoopolokka
  Hyvä vaimo
  Minä, Manta ja Onni
5 Severi Suhosen seikkailut RN-4222   1960
  Severi Suhonen Amerikassa 25.11.-60
  Severi Suhonen savotalla
6 Rentoja ralleja RN-4224   1961
  Tientekijät 20.3.-61
  Mullin mallin
7 Severi Suhosen merkilliset muistelmat RN-4236   1961
  Ei sitä passoo sannoo 16.11.-61
  Severin linjapiiliseikkailut
8 Tangoja ja kalakukkoja Kuopion torilla     1961
  Eugen ja Esa tangoja tärvelemässä I 15.12.-61
  Eugen ja Esa tangoja tärvelemässä II
  Lentävä kalakukko
  Kuopion torilla
9 Severi Suhosen seikkailut jatkuvat     1962
  Ei sitä passoo sannoo 2 7.5.-62
  Kylymässä mualimassa toisen kerran
  Severi Suhonen renkinä 1962

takaisin alkuun

 

single

S

n:o

A-puoli / B-puoli

koodi

äänitys-

vuosi

julkaisu-

vuosi

huomioitavaa

1 Severi Suhosen jenkka / Muhoksen Mimmi R-6434 1951/1952 1960 B: Matti Louhivuori
2 Tientekijät / Mullin mallin R-6467 20.3.1961 1961 A: +Matti Louhivuori, B: +Eugen Malmsten
3 Eugen ja Esa tangoja tärvelemässä I-II R-6492 15.12.1961 1961 +Eugen Malmsten
4 Lentävä kalakukko / Kuopion torilla R-6493 15.12.1961 1961  
5 Lännen lokarin veli / Kaisan ja Kustin häät R-6501 17.12.-51 1961 B: Veikko Sato
6 Ei sitä passoo sannoo 2 / Kylymässä mualimassa toisen kerran R-6511 7.5.1962 1962  
7 Hilima männöö vihille / Savonmuan Hiliman tyttäret R-6521 4.1.1963 1963  
8 Savolaista sanavalmiutta / Saunapolkka R-6522 4.1.1963 1963  
9 Severi Suhonen kulkurina I-II TF 271 561 12.2.1963 1963  
10 Piikalikka Nilsijästä / Miina ja Mikko markkinoilla TF 271 584 13.5.1964 1964  
11 Severi Suhonen astronauttina I-II TF 271 587 27.5.1964 1964  
12 Severin jenkka / Kun minä läksin kyllään TF 271 588 27.5.1964 1964  
13 Meidän talon haitari / Minä poeka ja naiset TF 269 752 6.9.1965 1965  
14 Laulu Marj-Lovviisasta / Helena ja Heluna TF 269 754 6.9.1965 1965 B: +Heikki Saari
15 Kuti-kuti-kut / Marin kanssa soutelemassa TF 269 902 2.2.1966 1966  
16 Kylymässä mualimassa I-II TF 269 903 6.4.1966 1966  
17 Talonmies Lindström / Puliukon protesti TF 269 906* 13.5.1966 1966  
18 Veljmies / Kouvolan komialla TF 269 909 15.6.1966 1966  
19 Kirje Kanaatasta / Vaalit Ala-Tölöviössä TF 269 910 1966 1966  
20 Suhmuran Santra / Hölmölän häät TF 269 911 1966 1966  
21 Pöllö kanatarhassa / Impin muistelmat TF 269 912 1966 1966  
22 Huuliveikko-Severi / Vanhapoika-Severi TF 269 913 22.3.1967 1967  
23 Rapurallaa / Laulajan laulu TF 269 916 26.9.1967 1967  
24 Ehdotus yössä / Pertta tunneihminen TF 269 917 16.2.1968 1968  
25 Akkunan alla / Kulkurin ralli TF 269 918 16.2.1968 1968  
26 Texasin uutiset / Niinhän se on TF 269 921* 28.1.1969 1969  
27 Mualiman mukavin ilta / Severi Suhonen taiteilijana TF 269 922 28.1.1969 1969  
28 Suutari pysyköön lestissään / Harjannostajaiset TF 269 923 14.1.1970 1970  
29 Rovaniemen markkinoilla 2 / Lentävä kalakukko 2 6035 003 16.10.1970 1970 A: Kauko Käyhkö
30 Arvon mekin ansaitsemme / Soittajan maanantai 6034 020 28.5.1971 1971 +Irwin Goodman
31 Sinäkö se olitkin / Tuupovaarassa 1925 6034 021 28/27.5.-71 1971 +Irwin Goodman
32 En ou mittään / Ota ja omista 2055 031* 21.6.1972 1972  
33 Rukoilin, itkin ja vaikersin / Hiljainen kylätie 2055 044 10.11./12.10.-72 1972  
34 Ole hiljaa / Muistan sinua 2055 049 12.10.-72 1972  
35 Meiltähän tämä käy / Herrojen metkut 2055 052 1972 1972  
36 Noin se onnistuu / Rokki on poikaa 2055 058* 16.10.1974 1974  
37 Rock on tullut jäädäkseen / Köyhä mä oon 2055 060 16.10.1974 1974  
38 Hullu mies hullu / Anssi kulta tanssi rock'n roll 2055 073 1976 1976  
39 Vaasan junassa / Hopeahapset 2055 083 1978 1978  
40 Vaasan junassa / Hopeahapset 2055 083 1978 1978 kuvallinen mainossingle
41 No jopa sattui / Tyttö Nilsiän ROS 36 1978 1978  
42 No jopa sattui / Tyttö Nilsiän ROS 36 1978 1978 kuvallinen mainossingle
43 Ruunaan Riitta / Ei naista minkäänlaista ROS 61 1981 1981  
44 Taipaleen Taimi / Kesäjenkka ROS 89* 1985 1985  
45 Istu kanoottiin / Severi Suhosen savolaista jutustelua Suomi meloo-viestistä SLS KaL 1 1985 1985  
46 Totuus Emmasta / Joensuun Elli BBS 182 1988 1988 kuvakannet
47 Koti / Severi Suhosen jenkka BBS 185 1988 1988  
48 Äidille / Kulkurin iltatähti BBS 217 1988 1990  

takaisin alkuun

 

LP

LP

n:o

nimeke koodi julkaisu-

vuosi

huomioitavaa
1 Esa Pakarinen - Severi Suhonen RILP-7012* 1966  
2 Severi Suhonen Ala-Tölöviöstä RILP-7027 1966  
3 Esa Pakarinen RILP-7041 1968  
4 Lonkalta RILP-7084 1971 +Irwin Goodman
5 Esa ja Eemeli RILP-7092 1972 +Eemeli
6 Severin parhaat 1 RILP-7094 1972  
7 Vihoviimeiset tangot RILP-7096 1972  
8 Severin parhaat 2 RILP-7098 1975  
9 Pakarock RILP-7099* 1975  
10 Pakarock 2 SFLP-9582 1976  
11 Maailman paras levy FL-5033 1978  
12 Unohtumattomat FL-3504 1978 levytyksiä vv. 1951-1967
13 Severi kylymässä mualimassa FL-3000 1979  
14 Savolainen kalakukko ROLP 46 1981  
15 Beat BBL 1063 1988  
16 Esa Pakarinen HLP 628/629 1990 levytyksiä vv. 1954-1981, avattavat kannet

takaisin alkuun

 

C-kasetti

C

n:o

nimeke koodi julkaisu-

vuosi

huomioitavaa
1 Severi Suhonen Ala-Tölöviöstä MDE-2086 1974 =RILP 7027 (1966)
2 Lonkalta FDE-080* 1971 +Irwin Goodman
3 Esa ja Eemeli FDE-101 1972 +Eemeli
4 Severin parhaat 1 FDE-122 1972  
5 Vihoviimeiset tangot FDE-133 1972  
6 Severin parhaat 2 FDE-196 1975  
7 Pakarock FDE-197 1975  
8 Pakarock 2 FDE-243* 1976  
9 Maailman paras levy FK-5033 1978  
10 Unohtumattomat FK-3504 1978 levytyksiä vv. 1951-1967
11 Severi kylymässä mualimassa FK-3000 1979  
12 Pyhäruuat Kesko 1980 levytyksiä vv. 1966-1976
13 Savolainen kalakukko ROKA 46 1981  
14 Toivotut TKP 4 1982 levytyksiä vv. 1951-1976
15 Vanhalla kanavalla * 1987 +Eino Puumalainen, omakustanne
16 Severi Suhosen parhaimmat laulut ESA-01 1987 omakustanne
17 Meiltähän tämä käypi ILD 60 1987 levytyksiä vv. 1956-196.
18 Beat BBK 1063* 1988  
19 Suosituimmat laulut BBK 540 1988 Mikko Alatalo
20 Pakarock KAMPMC 24 1989 levytyksiä vv. 1975-1978
21 Unohtumattomat   1992 levytyksiä vv. 1951-1979
22 Savolaesta sanarrieskoo   1994 äänitteet syyskuulta 1988
23 20 suosikkia - Rokki on poikaa 0630-19616-4 1997 levytyksiä vv. 1975-1978

takaisin alkuun

 

8-raitakasetti

nimeke koodi julkaisu-

vuosi

huomioitavaa
Esa Pakarinen- Severi Suhonen M8F 407 1971  

takaisin alkuun

 

CD

CD

n:o

nimeke koodi julkaisu-

vuosi

huomioitavaa
1 Beat BBCD 1063* 1988  
2 Esa Pakarinen MCD 28 1990 levytyksiä vv. 1954-1981
3 Unohtumattomat 440172* 1992 levytyksiä vv. 1951-1979
4 Savolaesta sanarrieskoo 4509-97627-2* 1994 äänitteet syyskuulta 1988
5 20 suosikkia - Rokki on poikaa 0630-19612-2* 1997 levytyksiä vv. 1975-1978
6 Lonkalta 8573-83645-2* 2001 +Irwin Goodman
7 Esa Pakarinen 50-51442-7226-2-8* 2008 levytyksiä vv. 1964-1981
8 Meiltähän tämä käy - 48 ikimuistoisinta kapapletta (2CD) HYTICD12 2011 levytyksiä vv. 1951-1988
9 Meiltähän tämä käy - Kaikki levytykset 1951 - 1988 978-951-98566-1-2* 2011 10CD+kirja

takaisin alkuun

 

Esa Pakarinen muilla levyillä

nimeke julkaisu-

tunnus

julkaisu-

vuosi

huomioitavaa

sisältää Esa Pakarisen esittämät kappaleet

Lastenlauluja 2 YLE CD 0011 1989 useita artisteja, äänitteet v. 1988 Aakkoset (1`44), Laulattaa (1`01), Voi sitä räiskettä (1`46), Mikähän se oikein on (1`42), Kumma sheikki (2`15), Norsu aavikolla (2`01), Sormisuku (1`03)

takaisin alkuun

 

Filmografia

Elokuvat

  • Rovaniemen markkinoilla, 1951 (Finnkino 861513*)
  • Lännen lokarin veli, 1952 (Finnkino 862270*)
  • Se alkoi sateessa, 1953 (Finnkino 861701*)
  • Rantasalmen sulttaani, 1953 (Finnkino 862272*)
  • Lentävä kalakukko, 1953 (Finnkino 861509*)
  • Pekka Puupää, 1953 (Finnkino*)
  • Pekka Puupää kesälaitumilla, 1953 (Finnkino*)
  • Hei, rillumarei!, 1954 (Finnkino 861515*)
  • Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä, 1954 (Finnkino*)
  • Pekka ja Pätkä puistotäteinä, 1955 (Finnkino*)
  • Kiinni on ja pysyy eli Pekan ja Pätkän uusia seikkailuja, 1955 (Finnkino 862238*)
  • Pekka ja Pätkä pahassa pulassa, 1955 (Finnkino 862235*)
  • Pekka ja Pätkä ketjukolarissa, 1957 (Finnkino 862092*)
  • Pekka ja Pätkä salapoliiseina, 1957 (Finnkino 862091*)
  • Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä, 1957 (Finnkino 862236*)
  • Pekka ja Pätkä Suezilla, 1958 (Finnkino 862448*)
  • Pekka ja Pätkä miljonääreinä, 1958 (Finnkino 862237*)
  • Pekka ja Pätkä mestarimaalareina, 1959 (Finnkino 862392*)
  • Pekka ja Pätkä neekereinä, 1960 (Finnkino 862447*)
  • Mullin mallin, 1961 (DVD8403*)
  • Meiltähän tämä käy, 1973 (VYDVD-5918*)

TV-sarjat

Tässä mainittu sarjat jotka on julkaistu DVD:nä.

  • Tosimiehiä, viisiosainen sarja,1980 (863317*)

© Veikko Tiitto 2004 - 2017