Esa Pakarinen

Esa, virallisesti Feeliks Esaias Pakarinen syntyi 9. helmikuuta 1911 Rääkkylässä, Pohjois-Karjalassa. Hän on viihdetaiteilijana luonnonlahjakkuus ja hänessä yhdistyvät huipputason hanuristi, persoonallinen kuplettilaulaja ja näyttelijä. 1930-luvun alussa Joensuussa Esa hankki eräältä pirtutrokarilta viisirivisen harmonikan ja liittyi sitten Keskiyö-nimiseen harrastelijayhtyeeseen. Tästä alkoi pitkä ura musiikin parissa. Vapauduttuaan asepalveluksesta hän opiskeli nuotinlukua ja alkoi ottaa pianotunteja. Elääkseen hän teki sekatöitä, tehden soittohommia vain satunnaisesti. Tässä vaiheessa hän myös soitti puhallinsoittimia Joensuun Työväenyhdistyksen soittokunnassa ja näytteli paikallisessa Työväenteatterissa.

Vuonna 1939 syttynyt talvisota kutsui Esa Pakarisen palvelemaan isänmaataan IT-patteristoon Jyväskylän lähelle. Siellä hän Tauno Palon kanssa näytteli välirauhan aikana mm. Aleksis Kiven "Kihlauksessa" ja perusti sitten oman Rytmi-nimisen yhtyeensä. Näihin aikoihin syntyi myös yksi Pakarisen suosituista sivupersoonista. Esalla oli tapana keikoilla pelleilllä kiertuekumppaneineen ilman tekohampaita. Myöhemmin tuo hampaaton sivupersoona sai Reino Helismaan toimesta nimenkin: Severi Suhonen. Hänen suuri kiinnostuksensa kohdistui jo tuossa vaiheessa musiikkiin, vaikka se vaikuttikin pääasiallisena ammattina hyvin epävarmalta.

Jatkosodan sytyttyä Pakarinen määrättiin IT-patteriin Haapamäelle. Hänellä oli harmonikka mukana ja hän pääsi mukaan viihdytyskiertueille, missä merkeissä hän esiintyi mm. oopperalaulajatar Aulikki Rautawaaran kanssa. Sodan aikana Esa Pakarinen ehti olla säestämässä myös sellaisia ajan suosikkilaulajia kuten A. Aimo, Teijo Joutsela ja Arttu Suuntala. Rauhan palattua hän oli Jyväskylässä perustajajäsenenä mukana yhtyeessä Jyväspojat, mutta se kuitenkin jäi hänen osaltaan lyhytaikaiseksi.

Pakarinen soitti jonkin aikaa Jyväskylän Työväenyhdistyksen orkesterissa ja uudelleen käyttöön otetulla Rytmi-nimisessä harmonikkatriossa, kunnes muutti vaimonsa mukana Lahteen. Sieltä ei kuitenkaan löytynyt töitä, ja hän siirtyi avioliiton purkauduttua Varkauteen, missä perusti jo kolmannen Rytmi-nimisen yhtyeen ja solmi myös kolmannen avioliittonsa leskirouva Elli Ahon kanssa. Tästä liitosta syntyi Esa Pakarinen junior. Taiteellinen lahjakkuus on ollut periytyvää, juniorista tuli aikanaan tunnettu näyttelijä. Merkille pantavaa on se, että tässä vaiheessa Esa Pakarinen, jonka sukujuuret ovat Karjalassa, omaksui uuden asuinpaikkansa myötä savolaisen identiteetin aina murretta myöten ja hänet tultiin myöhemmin tuntemaan mm. erinomaisena savolaishumoristina.

SAK alkoi järjestää vuonna 1946 ohjelmallisia kiertueita, joissa esiintyi nimekkäitä taiteilijoita kuten Siiri Angerkoski, Eugen Malmstén ja Viljo Vesterinen. Mukaan pääsi myös Esa Pakarinen tuuraamaan Vesteristä. Malmsténin yllyttämänä hän otti sitten ohjelmistoonsa hampaattoman hanuristin, tulevan Severi Suhosen, josta kehittyi jopa suositumpi esiintyjä kuin itsestään Esa Pakarisesta.

40-luvun lopulla Esa Pakarinen liittyi mukaan Reino Helismaan ja Tapio Rautavaaran iltamaryhmään, jossa hänen tyyppivalikoimaansa tuli mukaan humoristinen naishahmo neiti Impi Umpilampi. Rautavaara lähti omille teilleen syksyllä 1950, jonka jälkeen Pakarinen jatkoi Helismaan säestäjänä. Tällöin hän tutustui myös hanuristi-säveltäjä Toivo Kärkeen sekä laulaja-kitaristi Jorma Ikävalkoon, josta tuli kaksikon Helismaa-Pakarinen kolmas, vakavahenkisempi jäsen.

Toivo Kärki sai houkuteltua SF:n elokuvatuottaja Toivo Särkän mukaansa, kun tämä viihdyttäjätrio oli esiintymäsä alkuvuonna 1951 Oulunkylän Työväentalossa. Särkkä huomasi kolmikon kyvyt ja kutsui heidät koefilmaukseen Suomi Filmille. Kesällä -51 valmistui ensimmäinen "rumarillumarei"-filmi Rovaniemen markkinoilla, missä Esa Pakarinen nähtiin ensi kertaa valkokankaalla Severi Suhosen roolissa. Elokuvan innoittajana oli toiminut kansalle jo aikaisemmin Kauko Käyhkön levytyksenä tutuksi tullut Kärjen ja Helismaan samanniminen jenkka ja elokuvassa kuultiin myös Pakarisen itsensä säveltämä ja Repe Helismaan tekstittämä Severi Suhosen jenkka, jonka hän ikuisti äänilevylle syksyllä 1951. Kyseessä oli hänen ensilevytyksensä. Levyn kääntöpuolella oli Toivo Kärjen jenkka Hölmölän häät. Seuraava levy äänitettiin vielä saman vuoden aikana. Esitykset olivat Kärjen ja Helismaan kappaleet Lännen lokarin veli ja Lentävä kalakukko, jotka molemmat tulivat tunnetuksi myös filmien teemasävelminä. Molemmat kuvattiin heti Rovaniemen markkinoiden ensi-illan jälkeen, pääosissa uusi kansansuosikki Esa Pakarinen.

1950-ja 60-lukujen aikana Esa Pakarinen oli mukana kaikkiaan 20 elokuvassa. Ennen Lentävää kalakukkoa, vuonna -53 valmistui Eddie Stenbergin nimimerkki Outsiderin (Aarne Haapakoski) käsikirjoituksen pohjalta ohjaama Rantasalmen sulttaani, joka kuvattiin pääasiassa Pohjois-Afrikassa Tunisiassa. Myöhemmin samana vuonna, Kalakukon filmausten yhteydessä Esa Pakarinen tutustui myös Masa (oik. Martti) Niemeen, josta tuli sitten Puupää-elokuvien Pätkä.

Ensimmäinen tuon sarjan kolmestatoista filmistä, Ville Salmisen ohjaama Pekka Puupää sai ensi-iltansa Vapun aattona 1953. Suurimpaan suosioon äänilevyillä nousi Esa Pakarisen roolihahmoista kuitenkin Severi Suhonen. Toivo Kärjen mukaan filmien laulut tehtiin "hampaat irvessä ja kauan, ei minkään hetken inspiraation pohjalta."

Puupää-elokuvia tehtiin parhaimmillaan 50-luvun puolivälissä jopa kolme filmiä vuodessa. Viimeiseksi niistä jäi vuonna 1960 valmistunut Pekka ja Pätkä neekereinä, jonka ohjasi Aarne Tarkas. Mainittakoon, että ensimmäisen Puupää-elokuvan jälkeen valmistuneet yksitoista Puuupää-filmiä ohjasi Armand Lohikoski, joka osallistui Reino Helismaan ohella myös käsikirjoitusten tekoon.

Viimeisen kerran Esa Pakarinen nähtiin elokuvaroolissa vuonna 1973 valmistuneessa, Matti Kassilan ohjaamassa filmissä Meiltähän tämä käy. Niin suosittu Severi Suhosen hahmo osoittautui siis myös huomattavan pitkäikäiseksi. Esan elokuvaura oli alkanut Severi Suhosena, ja siinä roolissa myös päättyi. Tässä elokuvassa Esa nähdään ikääntyvän Severi Suhosen roolissa. Musiikista elokuvassa vastasivat Toivo Kärki ja Jaakko Salo, laulutekstit olivat Lauri Jauhiaisen.

Vuosina 1952-53 Pakarinen kiersi maata ryhmässä, jonka muita jäseniä olivat Helismaa, Kärki, Louhivuori, Pärre Förars ja Henry Theel. Myöhemmin hän jatkoi pienemmässä kokoonpanossa mm. Veikko Huuskosen ja Masa Niemen kanssa, viimeksi mainitun toimiessa myös rumpalina. Niemen kuoltua tämän paikan peri Eugen Malmstén, jonka kanssa Esa Pakarinen esiintyi myös Yhdysvalloissa ja Australiassa. 60-luvulle tultaessa parivaljakko levytti yhdessä sikermät Mullin mallin ja Eugen ja Esa tangoja tärvelemässä.

Viisi vuotta myöhemmin ilmestyivät Pakarisen ensimmäiset LP-levyt Esa Pakarinen - Severi Suhonen ja Severi Suhonen Ala-Tölöviöstä. 60-luvun tuotantoon mahtui vielä Esa Pakarisen suosikkikappaleista koottu nimikko-LP Esa Pakarinen.

1960-luvun aikana perinteisen iltamakulttuurin aika päättyi, eikä tämä voinut olla vaikuttamatta myöskään Pakarisen työtilanteeseen. Hän ryhtyi leipätyökseen esiintymään tavarataloissa Severi Suhosena, vaikka ei erityisemmin pitänyt tämänlaatuisesta toiminnasta. Keikkailutahti harveni sen jälkeen, kun hänellä oli todettu sekä astma että sydämen rytmihäiriöitä, ja vuonna 1974 hänelle myönnettiin sairauseläke.

Keväällä 1971 tapahtui harvinaislaatuinen levytys kahden eri sukupolvea edustavan viihdetaiteilijan kesken. Silloin nimittäin Esa Pakarinen levytti yhdessä Irwin Goodmanin kanssa kokoelman Lonkalta (Rytmi RILP 7084), joka koostui Irwinin laulusikermistä, jotka hänen aisaparinsa Vexi Salmi tekstitti uudelleen ja johon sovitukset laati Markku Johansson. Esa alkoi tämän myötä saada nimeä myös uuden sukupolven kuulijakunnan keskuudessa ja hän pääsi esiintymään 60-vuotispäivänsä kunniaksi myös Jyväskylän kulttuuripäiville. Myös MTV järjesti Pakariselle vuonna 1973 loppuunmyydyn juhlakonsertin Helsingin Kulttuuritaloon, joten hänellä oli taas vientiä jopa enemmän kuin terveys antoi myöten.

Vuonna 1972 Esa Pakarinen oli tehnyt "Eemeli" Toivosen kanssa laajahkon kiertueen amerikansuomalaisten keskuuteen, minkä tapahtuman kaksikko oli työstänyt LP-levyn Esa ja Eemeli. Sitä seurasi tasokkaampi kokoelma Severin parhaat I, joka oli äänitetty Pakarisen kotona Varkaudessa hänen itsensä huolehtiessa lauluosuuksien ohessa myös hanurinsoitosta. Vielä ennen vuoden 1972 päättymistä ilmestyi myös LP Vihoviimeiset tangot, jossa hän tulkitsi Toivo Kärjen tangotuotantoa parodiatyyliin Vexi Salmen uusimilla teksteillä Eino Virtasen sovituksina.

63-vuotiaana, vuonna 1974 Esa Pakarinen teki rohkean aluevaltauksen ryhtymällä laulamaan rockia. Idea oli Fazerin levytuottaja Vexi Salmen. Vexi suomensi tuttuja rock-klassikkoja sisältäneen LP:n Pakarock, joka toi tälle viihteen monitoimimiehelle hänen ensimmäisen kultalevynsä. Sitä seurasi pari vuotta myöhemmin toinen samanhenkinen kokoelma Pakarock 2. Ensimmäisen Pakarockin sovittajana toimi Kaj Westerlund, toisessa puolestaan sovittaja-hanuristi Kalevi Nyqvist taiteili hanurilla rockin kuviot kohdalleen. Kalevi Nyqvistin ja Esa Pakarisen käsittelyssä vanhat rock-klassikot saavat kyytiä ja meno yltyy välillä jopa melko hulvattomaksikin. Hillitymmissä merkeissä jatkettiin parin vuoden kuluttua. Tämä, rockin ja iskelmämusiikin välimaastossa sujuvasti liikkuva albumi sai vaatimattomasti nimen Maailman paras levy, jossa sovittajana toimi multi-instrumentalisti Pentti Lasanen.

Vuonna 1975 ilmestyi Pakarisen omista sävelmistä ja osin myös teksteistä koostunut LP Severin parhaat 2, joka oli sekin taltioitu Varkaudessa kotistudiossa ja jossa Esa itse huolehti säestysosuuksista rytmikoneella. Esa Pakarisen viimeiseksi kokoelmalevyksi jäi hänen Severi Suhosen roolissa aivan 70-luvun lopussa Reino Helismaan tekstittämä Severi kylymässä mualimassa. 80-luvun aikana Esan levytystahti hiljeni. Kaksi studioalbumia kuitenkin saatiin vielä aikaan, Savolainen kalakukko (1981). 80-luvun aikana muoti muuttui, Pakarockista siirryttiin ”pakabeatiin”, Viimeiseksi Esan elinaikana julkaistuksi levyksi jäi ajan tyyliin sopiva Esa Pakarinen - Beat vuonna 1988. Sovituksista levyllä vastasi nimimerkki Niilo Pollari alias Heikki Annala.

Esa Pakarisen comeback huipentui vuonna 1978 hänen kotikaupungissaan Varkaudessa pidettyyn seminaariin, jossa oli mukana myös hänen vanhoja keikkakavereitaan. Vielä 1980-luvun alussa Pakarinen jatkoi esiintymisiä pääasiassa pienimuotoisissa tilaisuuksissa.

Esa Pakarinen kuoli sairauden murtamana kotikaupungissaan Varkaudessa 28.4.1989.

Esa Pakarisen tultiin tuntemaan koko pitkän uransa ajan ensi sijassa laulajana, mutta itse hän on todennut tunteneensa olevansa kaiken aikaa ensi sijassa hanuristi. Suuri joukko maamme eturivin hanuristeista on antanut tunnustuksen sille työlle, jota hän teki hanurinsoiton arvostuksen hyväksi. Vuonna 1984 kutsui Suomen Harmonikkaliitto hänet kunniajäsenekseen. Esa Pakarinen poistui keskuudestamme 78-vuotiaana keväällä 1989.

Itse muistan Esa Pakarisen kaksi esiintymistä Oulussa 1970-luvun lopulla. Kerran 70-luvun alkupuolella Esa esiintyi Oulun keskustassa olevassa valintamyymälässä Severi Suhosen hahmossa itseään harmonikalla säestäen ja kertoi juttuja hänen ja sivupersoonansa Pakarisen toilailuista. Toinen esiintyminen tapahtui Oulun kaupungin järjestämässä Oulu Humppa -kesätapahtumassa vuonna -79. Esan esiintymispaikkana oli Hietasaaren Nallikari. Siellä hän yhtyeineen esitti pääasiassa tapahtuman hengen mukaista tanssimusiikkia. Vaatteet olivat jälleen Severin vaatteet, mutta lauluääni oli Esan ääni. Joku mieshenkilö yleisön joukossa heitti väliin yhden toivomuksen: ”Laula rokkia!”. Esa vetäisi yhtyeineen heti perään kappaleen Rokki on poikaa ja totesi sen jälkeen: ”Siinä oli rottia!” Näin Oulu-Humppa sai piristävän rock-osuutensa kunnioitetulta, musiikin suhteen niin ennakkoluulottomalta kansantaiteilijalta. Silloin ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua.

78 kierroksen äänilevy
n:o	A-puoli / B-puoli	koodi	äänitys- vuosi	julkaisu- vuosi	huomioitavaa
1	Hölmölän häät / Severi Suhosen jenkka	R-6117	1951	1951
2	Lentävä kalakukko / Lännen lokarin veli	R-6124	17.12.1951	1951
3	Valehtelijan valssi / Ei sitä passoo sannoo	R-6155	8.10.1952	1952	A: +Reino Helismaa
4	Kylymässä mualimassa / Kalajuttuja	R-6161	20.10.1952	1952
5	Pekka Puupää / Severi Suhonen merillä	R-6166	17.11.1952	1952
6	Kutituspolkka / Polkkakimara	R-6178	13.4.1953	1953	Lasse Pihlajamaa & Esa Pakarinen, hanuriduetto
7	Uutta ja vanhaa 1 / Impi, ihannetyttö	R-6189	25.8.1953	1953	A: +Matti Louhivuori
8	Uutta ja vanhaa 2 / Hullu hanuri	R-6203	22.1.1954	1954	A: +Justeeri
9	Minä, Manta ja onni / Talakoopolokka	R-6318	14.6.1956	1956
10	Hyvä vaimo / Haitarikilpailut Ala-Tölöviössä	R-6319	14.6.1956	1956

EP
EP n:o	nimeke / sisältää kappaleet	koodi	äänitys- vuosi	julkaisu- vuosi
1	Uutta ja vanhaa	RN-4010		1956
	Uutta ja vanhaa 1		25.8.-53
	Uutta ja vanhaa 2		22.1.-54
2	Rentoa meininkiä	RN-4020		1956
	Severi Suhosen jenkka	RN-4020	1951	1956
3	Hanuriduettoja	RN-4025		1956
	Polkkakimara 2	RN-4025	13.4.-53	1956
4	Esa Pakarinen - Ala-Tölöviössä	RN-4060		1956
	Haitarikilpailut Ala-Tölöviössä		14.6.-56
	Talakoopolokka
	Hyvä vaimo
	Minä, Manta ja Onni
5	Severi Suhosen seikkailut	RN-4222		1960
	Severi Suhonen Amerikassa		25.11.-60
	Severi Suhonen savotalla		25.11.-60
6	Rentoja ralleja	RN-4224		1961
	Tientekijät		20.3.-61
	Mullin mallin		20.3.-61
7	Severi Suhosen merkilliset muistelmat	RN-4236		1961
	Ei sitä passoo sannoo		16.11.-61
	Severin linjapiiliseikkailut		16.11.-61
8	Tangoja ja kalakukkoja Kuopion torilla			1961
	Eugen ja Esa tangoja tärvelemässä I		15.12.-61
	Eugen ja Esa tangoja tärvelemässä II
	Lentävä kalakukko
	Kuopion torilla
9	Severi Suhosen seikkailut jatkuvat			1962
	Ei sitä passoo sannoo 2		7.5.-62
	Kylymässä mualimassa toisen kerran		7.5.-62
	Severi Suhonen renkinä		1962

single
S n:o	A-puoli / B-puoli	koodi	äänitys- vuosi	julkaisu- vuosi	huomioitavaa
1	Severi Suhosen jenkka / Muhoksen Mimmi	R-6434	1951/1952	1960	B: Matti Louhivuori
2	Tientekijät / Mullin mallin	R-6467	20.3.1961	1961	A: +Matti Louhivuori, B: +Eugen Malmsten
3	Eugen ja Esa tangoja tärvelemässä I-II	R-6492	15.12.1961	1961	+Eugen Malmsten
4	Lentävä kalakukko / Kuopion torilla	R-6493	15.12.1961	1961
5	Lännen lokarin veli / Kaisan ja Kustin häät	R-6501	17.12.-51	1961	B: Veikko Sato
6	Ei sitä passoo sannoo 2 / Kylymässä mualimassa toisen kerran	R-6511	7.5.1962	1962
7	Hilima männöö vihille / Savonmuan Hiliman tyttäret	R-6521	4.1.1963	1963
8	Savolaista sanavalmiutta / Saunapolkka	R-6522	4.1.1963	1963
9	Severi Suhonen kulkurina I-II	TF 271 561	12.2.1963	1963
10	Piikalikka Nilsijästä / Miina ja Mikko markkinoilla	TF 271 584	13.5.1964	1964
11	Severi Suhonen astronauttina I-II	TF 271 587	27.5.1964	1964
12	Severin jenkka / Kun minä läksin kyllään	TF 271 588	27.5.1964	1964
13	Meidän talon haitari / Minä poeka ja naiset	TF 269 752	6.9.1965	1965
14	Laulu Marj-Lovviisasta / Helena ja Heluna	TF 269 754	6.9.1965	1965	B: +Heikki Saari
15	Kuti-kuti-kut / Marin kanssa soutelemassa	TF 269 902	2.2.1966	1966
16	Kylymässä mualimassa I-II	TF 269 903	6.4.1966	1966
17	Talonmies Lindström / Puliukon protesti	TF 269 906*	13.5.1966	1966
18	Veljmies / Kouvolan komialla	TF 269 909	15.6.1966	1966
19	Kirje Kanaatasta / Vaalit Ala-Tölöviössä	TF 269 910	1966	1966
20	Suhmuran Santra / Hölmölän häät	TF 269 911	1966	1966
21	Pöllö kanatarhassa / Impin muistelmat	TF 269 912	1966	1966
22	Huuliveikko-Severi / Vanhapoika-Severi	TF 269 913	22.3.1967	1967
23	Rapurallaa / Laulajan laulu	TF 269 916	26.9.1967	1967
24	Ehdotus yössä / Pertta tunneihminen	TF 269 917	16.2.1968	1968
25	Akkunan alla / Kulkurin ralli	TF 269 918	16.2.1968	1968
26	Texasin uutiset / Niinhän se on	TF 269 921*	28.1.1969	1969
27	Mualiman mukavin ilta / Severi Suhonen taiteilijana	TF 269 922	28.1.1969	1969
28	Suutari pysyköön lestissään / Harjannostajaiset	TF 269 923	14.1.1970	1970
29	Rovaniemen markkinoilla 2 / Lentävä kalakukko 2	6035 003	16.10.1970	1970	A: Kauko Käyhkö
30	Arvon mekin ansaitsemme / Soittajan maanantai	6034 020	28.5.1971	1971	+Irwin Goodman
31	Sinäkö se olitkin / Tuupovaarassa 1925	6034 021	28/27.5.-71	1971	+Irwin Goodman
32	En ou mittään / Ota ja omista	2055 031*	21.6.1972	1972
33	Rukoilin, itkin ja vaikersin / Hiljainen kylätie	2055 044	10.11./12.10.-72	1972
34	Ole hiljaa / Muistan sinua	2055 049	12.10.-72	1972
35	Meiltähän tämä käy / Herrojen metkut	2055 052	1972	1972
36	Noin se onnistuu / Rokki on poikaa	2055 058*	16.10.1974	1974
37	Rock on tullut jäädäkseen / Köyhä mä oon	2055 060	16.10.1974	1974
38	Hullu mies hullu / Anssi kulta tanssi rock'n roll	2055 073	1976	1976
39	Vaasan junassa / Hopeahapset	2055 083	1978	1978
40	Vaasan junassa / Hopeahapset	2055 083	1978	1978	kuvallinen mainossingle
41	No jopa sattui / Tyttö Nilsiän	ROS 36	1978	1978
42	No jopa sattui / Tyttö Nilsiän	ROS 36	1978	1978	kuvallinen mainossingle
43	Ruunaan Riitta / Ei naista minkäänlaista	ROS 61	1981	1981
44	Taipaleen Taimi / Kesäjenkka	ROS 89*	1985	1985
45	Istu kanoottiin / Severi Suhosen savolaista jutustelua Suomi meloo-viestistä	SLS KaL 1	1985	1985
46	Totuus Emmasta / Joensuun Elli	BBS 182	1988	1988	kuvakannet
47	Koti / Severi Suhosen jenkka	BBS 185	1988	1988
48	Äidille / Kulkurin iltatähti	BBS 217	1988	1990

LP
LP n:o	nimeke	koodi	julkaisu- vuosi	huomioitavaa
1	Esa Pakarinen - Severi Suhonen	RILP-7012*	1966
2	Severi Suhonen Ala-Tölöviöstä	RILP-7027	1966
3	Esa Pakarinen	RILP-7041	1968
4	Lonkalta	RILP-7084	1971	+Irwin Goodman
5	Esa ja Eemeli	RILP-7092	1972	+Eemeli
6	Severin parhaat 1	RILP-7094	1972
7	Vihoviimeiset tangot	RILP-7096	1972
8	Severin parhaat 2	RILP-7098	1975
9	Pakarock	RILP-7099*	1975
10	Pakarock 2	SFLP-9582	1976
11	Maailman paras levy	FL-5033	1978
12	Unohtumattomat	FL-3504	1978	levytyksiä vv. 1951-1967
13	Severi kylymässä mualimassa	FL-3000	1979
14	Savolainen kalakukko	ROLP 46	1981
15	Beat	BBL 1063	1988
16	Esa Pakarinen	HLP 628/629	1990	levytyksiä vv. 1954-1981, avattavat kannet

C-kasetti
C n:o	nimeke	koodi	julkaisu- vuosi	huomioitavaa
1	Severi Suhonen Ala-Tölöviöstä	MDE-2086	1974	=RILP 7027 (1966)
2	Lonkalta	FDE-080*	1971	+Irwin Goodman
3	Esa ja Eemeli	FDE-101	1972	+Eemeli
4	Severin parhaat 1	FDE-122	1972
5	Vihoviimeiset tangot	FDE-133	1972
6	Severin parhaat 2	FDE-196	1975
7	Pakarock	FDE-197	1975
8	Pakarock 2	FDE-243*	1976
9	Maailman paras levy	FK-5033	1978
10	Unohtumattomat	FK-3504	1978	levytyksiä vv. 1951-1967
11	Severi kylymässä mualimassa	FK-3000	1979
12	Pyhäruuat	Kesko	1980	levytyksiä vv. 1966-1976
13	Savolainen kalakukko	ROKA 46	1981
14	Toivotut	TKP 4	1982	levytyksiä vv. 1951-1976
15	Vanhalla kanavalla	*	1987	+Eino Puumalainen, omakustanne
16	Severi Suhosen parhaimmat laulut	ESA-01	1987	omakustanne
17	Meiltähän tämä käypi	ILD 60	1987	levytyksiä vv. 1956-196.
18	Beat	BBK 1063*	1988
19	Suosituimmat laulut	BBK 540	1988	Mikko Alatalo
20	Pakarock	KAMPMC 24	1989	levytyksiä vv. 1975-1978
21	Unohtumattomat	440174	1992	levytyksiä vv. 1951-1979
22	20 suosikkia - Rokki on poikaa	0630-19616-4	1997	levytyksiä vv. 1975-1978

CD
CD n:o	nimeke	koodi	julkaisu- vuosi	huomioitavaa
1	Beat	BBCD 1063*	1988
2	Esa Pakarinen	MCD 28	1990	levytyksiä vv. 1954-1981
3	Unohtumattomat	440172*	1992	levytyksiä vv. 1951-1979
4	Savolaesta sanarrieskoo	4509-97627-2*	1994	äänitteet syyskuulta 1988
5	20 suosikkia - Rokki on poikaa	0630-19612-2*	1997	levytyksiä vv. 1975-1978
6	Lonkalta	8573-83645-2*	2001	+Irwin Goodman
7	Esa Pakarinen	50-51442-7226-2-8*	2008	levytyksiä vv. 1964-1981
8	Meiltähän tämä käy - 48 ikimuistoisinta kappaletta (2CD)	HYTICD12	2011	levytyksiä vv. 1951-1988
9	Meiltähän tämä käy - Kaikki levytykset 1951 - 1988	978-951-98566-1-2*	2011	10CD+kirja

Esa Pakarinen muilla levyillä
nimeke	julkaisu- tunnus	julkaisu- vuosi	huomioitavaa	sisältää Esa Pakarisen esittämät kappaleet
Lasten lauluja 2	YLE CD 0011	1989	useita artisteja, äänitteet v. 1988	Ympäri käydään ja yhteen tullaan (2`26), Juusto (2`15), Sadepäivä (2`07), Pikkuinen varsa (2`12), Aakkoset (1`44), Laulattaa (1`01), Voi sitä räiskettä (1`46), Mikähän se oikein on (1`42), Kumma sheikki (2`15), Norsu aavikolla (2`01), Sormisuku (1`03)

8-raitakasetti
nimeke	koodi	julkaisu- vuosi	huomioitavaa
Esa Pakarinen- Severi Suhonen	M8F 407	1971

Filmografia