"Pääkirjoitus"

-Johdanto Veikon sivulle-

 

Jos joku joskus eksyy tai löytää, ihan miten vain, sivuilleni, niin hän saattaa ihmetellä sitä, että mitä varten tällainen Veikon sivu ylipäätään on olemassa ja millaista tarkoitusta se palvelee? Niinpä lienee paikallaan aiheeseen sopiva lyhyt johdanto.

Veikon sivun kehittely alkoi tasan vuosi sitten, tammikuussa 2003. Silloin olin mukana Oulun Seudun Ammattikorkeakoulun järjestämillä Kirjasto- ja informaatioalan ammatillisilla erikoistumisopinnoilla, joihon kuului yhtenä kurssina Tulevaisuuden kirjasto-virtuaalikirjasto. Kyseisen kurssin harjoitustyönä oli koota johonkin itse valittuun aiheeseen sopiva linkkikokoelma ja jäsennellä kyseiseen aiheeseen sopiva korkealaatuinen tieto tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi. Omaksi aiheekseni valitsin kotimaisen kevyen musiikin jo siksikin, koska aktiivinen asian harrastus tuli minulla viime vuonna kestäneeksi kunnioitettavat 30 vuotta. Niinpä ajattelin juhlistaa 30-vuotista asian harrastustani tavalla, joka mahdollisesti hyödyttäisi muitakin musiikin harrastajia. Näin syntyi Satumaa - iskelmän historia, linkkikirjasto joka tuli toimimaan kotisivujeni avaimena.

Ruokahalu kasvaa syödessä. Niinpä kevään kuluessa alkoi harjoitustyöni yhteyteen syntyä myös diskografioita, joista ensimmäisenä oli luonnollisesti Irwin Goodmanin täydellinen ääniteluettelo. 'Luonnollisesti' senkin takia, että kaikkien aikojen ensimmäinen LP-äänilevyni sattuu olemaan juuri Irwinin kokoelmalevy Viisi vuotta ihan suotta 1965-1970. Siitä alkoi kotimaisen musiikin harrastukseni 30 vuotta sitten, eikä loppua näy. Koska harjoitustyöni alkoi siinä vaiheessa jo uhkaavasti rönsyillä, sanoi kurssin vetäjä Jorma Niemitalo minulle, että älä tee enempää. Enkä ainakaan kovin paljon enempää sen jälkeen kurssilla tehnytkään, kotona tosin ahersin diskografioiden parissa senkin edestä. Myöhemmin, kurssiarvostelun saatuani sain selville, että 'älä tee enempää' tarkoittaa myös sitä, että täydet pisteet kurssista saa myös vähemmällä rehkimisellä. Ja hyvä niin, mikäpä siinä.

Syksyllä siirsin siihen mennessä valmiin aineiston, Satumaan sekä Irwinin, Juha Vainion, Veikko Lavin ja Sammy Babitzinin diskografiat internetiin perustamalleni Veikon sivulle. Nimi Veikon sivu on poikani Arton keksimä. Hyvä nimi, lyhyt ja naseva.

Ajattelin siinä vaiheessa, että enempää en diskografioita ala kokoamaan, koska niissähän on hirveä työ ja ylläpitäminen on rankkaa puuhaa: aina saa olla päivittämässä ja lisäämässä tietoja. Ei se siihen kuitenkaan jäänyt, koska niitä on muutamia lisääkin sen jälkeen tullut. Joulun aikoihin lisäsin sivulleni vielä oman näkemykseni Tiernapojat-joulukuvaelmasta MP3-muodossa. Myös kirjallisuus on saanut omat sivunsa.

Onneksi olen saanut diskografioita kootessani muilta musiikin harrastajilta todella korvaamatonta asiantuntija-apua ja niinpä diskograafiani ovat, uskallan sanoa, niin täydelliset kuin näissä oloissa on mahdollista. Luonnollisesti kaikki apu on edelleen jatkuvasti tervetullutta. Erityiset kiitokset ansaitsevat Marko Niemi, Pekka Takku ja Olli-Pekka Puranen.

Joku saattaa ihmetellä, että missä ne korisevat, sillanpäät ja muut suosikit ovat ja että eikö tämä olekaan kotimaisen musiikin tietoteos? Tämä ei todellakaan ole mikään nykymusiikin yleistietoteos. Ei sinne päinkään. Tämä on ainoastaan omaan musiikinharrastukseeni perustuvaa dokumentointia ja aikaväli jossa liikutaan on suurin piirtein vv. 1929-1979, eli suomalaisen iskelmämusiikin viidellä ensimmäisellä vuosikymmenellä. Lisäksi kyseessä esittelyn kohteena olevat objekstit edustavat pelkästään omia suosikkejani, joista osa on ns. suurelle yleisölle ja varsinkin nuorelle ikäpolvelle tuntemattomia, heidän levyjäänkään kun ei enää saa mistään. Kuitenkin he ainakin minun mielestäni ovat tehneet aikoinaan hyvää kotimaista musiikkia; osa jopa sellaista, joka kelpaa malliksi nykyisillekin musiikin tekijöille ja esittäjille. Tämä on kunnianosoitus heille ja heidän merkittävälle elämäntyölleen. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, niinhän sanotaan. Hyvä musiikki elää aina, ja jos eivät nykyiset niin ainakin tulevat sukupolvet löytävät aina kohdallaan uudestaan ja uudestaan mm. Veikko Lavin, Juha Vainion ja Irwin Goodmanin. Puhumattakaan Rauli Badding Somerjoesta, Jukka Kuoppamäestä ja Jamppa Tuomisesta.

Viimeksi mainittu onkin minulle melkein sukua, tietenkin vain noin leikillisesti sanottuna. Isoisämme olivat nimittäin samassa työpaikassa, Tuomisen vaatturiliikkeessä Oulussa, 1910-luvulla. Huumoriakaan kun ei sovi unohtaa. Varsinkin jutun tässä vaiheessa onkin kevennys paikallaan.

Jos joku hakee sivuiltani kenties viihdettä, niin hän kokee pettymyksen. Sivuilleni on dokumentoitu vain täyttä asiaa sisältävää tietoa ja jokainen esitetty seikka on perusteltavissa, vaikka esitystapa pohjautuukin omiin näkemyksiini. Sivujeni tehtävänä on ainoastaan tarjota tietoa ja elämyksiä musiikin harrastajille ja näistä asioista muuten kiinnostuneille.

En väitä, että kaikki musiikki mitä harrastan ja dokumentoin, olisi kuolematonta ja että tämä sivustoni olisi tulevaisuuden klassikoiden suuri kokoelma. Näin ei varmasti ole eikä se ole tarkoituskaan. Pikemminkin luulen, että jopa vähemmän tunnettukin musiikki tulee kiinnostamaan tulevaisuudessa kenties historian ja sosiologian tutkijoita, sillä siinä määrin omaan aikaansa sidottua ja sitä kuvaavaa iskelmämusiikki ja kevyt musiikki yleensäkin edustaa.

 

Haukiputaalla tammikuussa 2004

Veikko Tiitto

takaisin Veikon sivulle

© Veikko Tiitto 2004